Moni globalisti päältä kaunis

Perjantai 12.5.2017 - Piia Kattelus

Ranskalaiset pääsivät päättämään maansa suunnasta, vai luulevatko vain? Britannian brexit-johtajan Nigel Faragen mukaan Ranskan uusi presidentti on Euroopan komission puheenjohtaja Junckerin marionetti.

Ranskan presidentinvaalit ovat selvä osoitus siitä, että kansa on kyllästynyt poliittiseen eliittiin, sikäli kun sillä tarkoitetaan vakiintuneita puolueita.

Sosialistit ja keskustaoikeisto ovat pitäneet valtaa Ranskassa 1950-luvulta saakka, mutta vuoden 2017 presidentinvaalit toivat muutoksen.

Isojen puolueiden ehdokkaat, kuten keskustaoikeiston Fillon ja sosialistien Hamon, hävisivät vaalit ensimmäisellä kierroksella.

Maltillisen keskustan Fillon sai skandaalistaan huolimatta kuitenkin kolmanneksi eniten ääniä, 20 prosenttia, kun taas Hamonin edustamat sosialistit romahtivat rapasarjaan 6 prosentin ääniosuudella. Presidentinvaalien toiselle kierrokselle nousi kaksi ehdokasta vakiintuneen puolue-eliitin ulkopuolelta.

Ranskan mahtipuolue sosialistien totaalinen romahdus oli toisinto sille, mitä tapahtui Hollannin parlamenttivaaleissa viime maaliskuussa.

Hollannin sosiaalidemokraateilla (PvdA) oli alun perin 60 paikkaa 150-paikkaisessa parlamentissa. Vaaleissa puolue kutistui yhdeksän edustajan lilliputtipuolueeksi. Hollannin vaaleissa äärioikeistolaiseksi tituleerattu Vapauspuolue kasvatti kannatustaan sekä paikkamääräänsä parlamentissa ja myös Ranskassa Le Penin johtama Kansallinen rintama sai äänivyöryn; rasistiksi leimattua Marine Le Peniä äänesti lähes 11 miljoonaa ranskalaista.

Miksi työväenpuolueet romahtavat Euroopassa? Syitä lienee useita, kuten euroalueen heikko talouskasvu ja globalisaatio, joka on vienyt etenkin teollisuuden työpaikat matalien tuotantokustannusten maihin.

Lisäksi Hollannissa demarit ovat etääntyneet aatteellisesta perustastaan ja puolue on kärsinyt kansan antamista lisänimistä. ”Työn puolue” PvdA on sittemmin näyttäytynyt monille hollantilaisille ensisijassa maahanmuuttajien etua ajavana tahona, kuten Partij van de Arabieren tai Partij van de Allochtonen (allochtoon=maahanmuuttaja). 

Euroopassa käydyt vaalit osoittavat, että poliittiset vakiintuneet valtarakenteet natisevat liitoksissaan. Ranskan tuore presidentti Macron sai kansan enemmistön selvän tuen, vaikka hän nousi huipulle perinteisen valtiomiessarjan ulkopuolelta ja kertoi johtavansa Ranskaa kuin liikeyritystä. Macronin käsialaa on "Loi Travail" (työn laki), joka sai jo ay-liikkeen varpailleen. Ranskassa saattaa seurata etenkin nuorison protestiaaltoja, kuten tapahtui jo Macronin olleessa talousministeri, koska Macronin kaavailema julkisen sektorin laihdutuskuuri näkyisi etenkin opiskelijoiden kukkarossa.

Saako Macron jatkossa enemmistön tuen politiikalleen, jää nähtäväksi. Se, että järjestää kunnon bileet Pariisissa vaalipäivänä, ei kanna pitkään.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ranska, presidentinvaalit, Macron, Le Pen

Suurin turvallisuusuhkamme on terrorismi

Tiistai 25.4.2017 klo 14:38 - Piia Kattelus

Hallituksen puoliväliriihi lähenee. Lähialueillamme tapahtuneet terrori-iskut nostavat sisäisen turvallisuuden ykkösaiheeksi myös Suomessa, koska uusien uhkatekijöiden taustasyyt liittyvät mm. Lähi-idän kriisiin, terrorismiin ja laajaan laittomaan maahanmuuttoon.

Sekä poliisien että rajavartijoiden määrä on riittämätön. Turvallisuusuhat ovat lisääntyneet ja edellytykset vastata niihin ovat heikentyneet. Suomessa on Pohjoismaista vähiten poliiseja ja Schengen-ulkorajamme on unionin pisin, mutta rajavartiostomme on pieni. Länsirajallamme valvonta on ajettu käytännössä alas ja itärajalla olemme entistä riippuvaisempia Venäjän rajavalvonnasta. Tämä käy ilmi sisäisen turvallisuuden selonteosta.

Miksi toistuvasti väitetään, että "poliisi on saanut lisää määrärahoja", vaikka todellisuus on päinvastainen? Tosiasiassa eri leikkaukset ovat pienentäneet ja pienentävät edelleen toimintamenorahoitusta kumuloituvasti koko vaalikauden ajan. Vuonna 2020 poliiseja olisi enää 6300, vaikka minimitavoitteena on pidetty 7500 poliisia.

Suojelupoliisin mukaan terrorismille myötämielisiä henkilöitä on Suomessa noin 350. Ikävät tapaukset lähimenneisyydestä osoittavat, että vaikka radikalisoituneet henkilöt olisivat poliisin tiedossa, ei iskuja silti pystytä estämään.

Tukholman iskun tekijä oli turvapaikanhakija, joka oli saanut kielteisen päätöksen ja määrätty karkotettavaksi. Ruotsin Säpoa oli eräiden tietojen mukaan varoitettu henkilön ISIS-sympatioista. Mies onnistui välttelemään viranomaisia, koska hänellä oli useampi identiteetti ja ainakin kaksi eri osoitetta, joista vain toinen oli viranomaisten tiedossa.

Berliinin iskun tekijä oli niin ikään turvapaikanhakijana tullut kielteisen päätöksen saanut henkilö, joka oleskeli maassa laittomasti. Miehen yhteyksistä tiedettiin ja hänen liikkeitään ja käyntejään moskeijassa seurattiin. Mies onnistui kuitenkin pakenemaan Saksasta Italiaan asti, jossa hän sai surmansa avatessaan tulen kohti poliisipartiota.

Näiden esimerkkien valossa on Suomen rajoille taattava riittävä valvonta ja poliisien resursseja on vahvistettava. Suomen poliisin akuutti "hätäapu" on tällä hetkellä 50 miljoonaa euroa.

On helppo yhtyä 93-vuotiaan sotaveteraanin hallitukselle antamaan palautteeseen (Iltalehti 22.4.2017):

- Maamme kestokyky on jo äärirajoilla, ei yhtään lisää pakolaisia, että selviämme oman maan kansalaisten menoista ja hoivasta, sotaveteraani sanoi. Voiko asiaa enää selvemmin ilmaista.

https://www.eduskunta.fi/…/…/Mietinto/Sivut/HaVM_5+2017.aspx

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Terrorismi, poliisi, rajavartija, maahanmuutto,

"Lähiönuoret" teurastavat poliiseja Ranskassa

Perjantai 21.4.2017 klo 16:09 - Piia Kattelus

Torstaina 20.4.2017 kesken kiihkeimmän presidentinvaalikampanjan on Pariisissa terroristi ampunut kuoliaaksi poliisin. Kaksi poliisia on haavoittunut hyökkäyksessä vakavasti.

Suomen Poliisijärjestöjen Liiton jäsenlehdessä (Poliisi&Oikeus 1/2017) kerrotaan Ranskan
virkavaltaa koskettaneista vuoden 2016 poliisimurhista ja siitä, että poliisit kohtaavat työssään äärimmäistä väkivaltaa jopa alaikäisten taholta.

Lehdessä poliisien ammattiliiton pääsihteeri Jean-Claude Delage kertoo poliisin kimppuun
tappoaikeissa hyökkäävistä alaikäisistä "lähiönuorista": "Lähiöiden radikalisoituneiden perheiden nuoret pitäisi ottaa tarkempaan lastensuojeluviranomaisten seurantaan. Esimerkiksi Syyriasta palanneista ala-ikäisistä vain 21 on tällä hetkellä seurannassa."

Ennaltaehkäisyn lisäksi poliisien ammattiliitto toivoo "poliisin tappajille" riittävän kovia
rangaistuksia, koska viimeaikaiset tapaukset ovat osoittaneet, etteivät nykyiset rangaistukset pelota poliisia kohtaan väkivaltaisesti käyttäytyviä alaikäisiä.

Työolojen koventumisen vuoksi myös poliisien itsepuolustusoikeutta on lisätty lakimuutoksen avulla. Senaatin hyväksymä lakialoite tarkoittaa poliisien oikeutta ennakointiin, eli heidän ei enää tarvitse odottaa, että heitä ensin ammutaan.

Vuonna 2016 Ranskassa kuoli virantoimituksessa 26 poliisia ja 16000 loukkaantui. Poliisi&Oikeus-lehdessä kerrotaan tarkemmin kahdesta tapauksesta, jotka olivat harkittuja tappoja ja tappoyrityksiä.

13.6.2016 ranskalainen marokkolaistaustainen 25-vuotias Larossi Abballa tappoi Pariisissa asuneen poliisipariskunnan. Pariskunta työskenteli samalla poliisilaitoksella, mies poliisikomentajana ja avovaimo sihteerinä. Terroristi Abballan odotti talon pihassa siviilivaatteissa kotiin palannutta poliisimiestä ja puukotti tämän hengiltä kotiovelle. 

Tämän jälkeen Abballa tunkeutui sisälle taloon ja puukotti kuoliaaksi avovaimon. Pariskunnan kolmivuotias lapsi näki kaiken. Sohvalla istuva lapsi näkyy myös terroristin Facebookissa julkaisemalla videolla, jossa murhaaja uhoaa poliisiperheen lasta tarkoittaen "En tiedä vielä mitä tuolle teen". Kolmivuotias poika pelastui poliisin erikoisyksikön hyökätessä taloon ja ampuessa terroristin.

8.10.2016 Pariisin eteläpuolella sijaitsevan Vitry-Chatillonin kunnan pahamaineisen lähiön
valvontakamerat oli jälleen kerran hakattu rikki. Kameravalvonta haittasi 12 000 asukkaan lähiössä valtaa pitävien huumediilereiden kaupankäyntiä. Kameroita korjaamaan lähetettiin kaksi kahden poliisin partiota, kumpikin autolla.

Poliisiautojen saapuessa paikalle niitä kohti hyökkäsi rautatankoja aseina käyttänyt
parinkymmenen lähiönuoren jengi. Hyökkääjät heittivät autoja kivillä ja molotovin cocktaileilla.

Nuoret onnistuivat saamaan yhden polttopulloista poliisiauton sisälle ja telkeämään poliisiauton ovet niin, että poliisin jäivät loukkuun. Toisessa autossa olleet poliisit onnistuivat pelastautumaan paikalta. Poliisiharjoittelija selvisi lievin vammoin, mutta partiokaveri sai palo- ja sirpalevammoja.

Palavaan autoon jääneet kaksi poliisia vietiin sairaalaan kriittisessä tilassa. Heistä nuorempi oli vielä vuoden 2017 alussa sairaalahoidossa saatuaan vakavat 30 prosentin palovammat kasvoihin, käsiin ja keuhkoihin. Hänen parinsa, naispoliisi, sai 15 prosentin palovammat ja pitkän sairasloman.

Poliisipartioiden kimppuun tappoaikeissa hyökänneet olivat 15-19 vuotaita "lähiönuoria". Edessä loistava tulevaisuus ei päde näiden yhteiskunnan häpeäpilkkujen kohdalla. Toivottavasti Ranskan kansa äänestää viisaasti tulevissa presidentinvaaleissa.

(kirjoitus on julkaistu 21.4.2017 Oikeassa Mediassa)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ranska. Pariisi, terrorismi, radikalismi

Kuntavaalit 2017

Maanantai 10.4.2017 klo 19:21 - Piia Kattelus

Sain 676 ääntä, joka oli kaikista Seinäjoen kuntavaaliehdokkaista neljänneksi eniten. Enemmän ääniä kuin minä saivat ministeri Paula Risikko (kok), kansanedustaja Harry Wallin (SDP) ja varakansanedustaja Pasi Kivisaari (kesk.).

Lämmin kiitos kaikille minua äänestäneille, tukeneille ja kanssani myötäeläneille.

Eteenpäin, sano mummo lumessa!

Kiitos vielä kerran, olen kiitollinen siitä, että tekemääni työtä on arvostettu 676:n äänen verran.

Kommentoi kirjoitusta.

Afganistan on turvallinen maa etenkin aikuiselle terveelle miehelle

Perjantai 7.4.2017 klo 15:54 - Piia Kattelus

Humanitäärisen maahanmuuttopolitiikan lähtökohtana ei voi olla se, että suomalaisten tulisi turvata kaikille samanlainen elämä ja elintaso kuin Suomessa on. Ulkomaalaislain mukaisen kansainvälisen suojelun myöntämisen tarkoitus on antaa turvaa henkilöille, jotka ovat kotimaassaan henkilökohtaisen vainon vaarassa. Köyhyys ja taloudelliset ongelmat eivät ole perusteita turvapaikan saamiselle Suomesta.

Turvapaikkahakemuksia ei ratkaista sen perusteella, pidetäänkö esim. Afganistania yleisesti turvattomana maana tai onko se ulkomaalaisille turvallinen matkakohde. Jokaisen turvapaikanhakijan perusteet tutkitaan yksilöllisesti. Afganistanissa koko maa ei ole sodassa, eivätkä maan yleiset olosuhteet ole peruste myöntää kansainvälistä suojelua.

Afganistanin suurissa kaupungeissa ei vallitse sotatila. Kabulin noin 5 miljoonaa, Heratin 500 000 ja Mazar-i-Sharifin 400 000 asukasta elävät omaa arkeaan.

Afganistanin pääkaupungissa Kabulissa tapahtuu satunnaisia terrori-iskuja. Kabul on miljoonakaupunki, ja todennäköisyys terrori-iskun kohteeksi joutumiselle on siviilille pieni. Tällaisen satunnaisen väkivallan uhriksi joutumisen vaara ei ole peruste myöntää kansainvälistä suojelua.

Vaikka henkilö tulisi aiemmin mainituilta taistelualueilta, hän ei saa välttämättä suojelua Suomessa, jos asettuminen muille alueille, esimerkiksi pääkaupunkiin, on mahdollista. Aikuiselta terveeltä mieheltä tätä voidaan yleensä odottaa.

Lähde:

http://www.migri.fi/medialle/tiedotteet/lehdistotiedotteet/lehdistotiedotteet/1/0/koko_afganistan_ei_ole_sodassa_ja_sinne_voidaan_palauttaa_72940

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: turvapaikka, kansainvälinen suojelu, Afganistan

Afrikan evakot ja Lähi-idän sotalapset

Keskiviikko 5.4.2017 klo 8:04 - Piia Kattelus

Kiitos Markku Makkoselle 29.3 Seinäjoen Sanomissa julkaistusta kirjoituksesta. Hänen innoittamana selvennän ajatuksiani hieman enemmän siitä, miten hallittu maahanmuutto tulisi mielestäni hoitaa.

 Oikeus turvapaikkaan tulisi mielestäni määritellä uudelleen läheisyysperiaatteen mukaisesti ja järkeä käyttäen.

 Ensimmäinen vaihtoehto on aina valtion/alueen sisäinen pakolaisuus ja turvallisen ja väliaikaisen oleskelun mahdollistavan lähialueen etsiminen. Esimerkiksi Karjalan siirtoväestö, evakot, olivat Suomen kansalaisia, jotka hakivat turvaa maan sisäisesti. On mielestäni yleisesti ottaen härskiä ja harhaanjohtavaa verrata nykyisiä turvapaikanhakijoita karjalaisiin, jotka olivat suomalaisia ja puhuivat samaa äidinkieltä, toisin kuin nämä nykyiset toisista maanosista (Lähi-itä, Afrikka) tulevat.

 Toinen vaihtoehto on, että turvapaikkaa haetaan lähtömaan naapurimaasta, ts. rajanaapurista tai lähtömaan välittömässä läheisyydessä olevasta valtiosta. Suomesta lähetettiin naapurimaahan Ruotsiin sodan jaloista vaippahousuja, koska isät olivat rintamalla ja äidit tekivät kaikki kotirintaman työt. Mielestäni on erikoista muistuttaa Ruotsiin lähetetyistä sotalapsista tilanteessa, jossa Suomeen tulee pääasiassa nuoria, parhaassa maanpuolustusiässä olevia yksinäisiä miehiä ”sodan jaloista”.

 Kolmanneksi turvapaikkaa tulisi ensisijassa hakea omasta maanosasta, koska meillä ei ole sellaista tilannetta, että kokonainen maanosa olisi elinkelvoton, asumiskelvoton tai turvaton. Eurooppa on maailman tiheimmin asuttu maanosa, on myös ekologisesti kestämätöntä ajatella, että esim. Afrikan liikaväestö majoitetaan tänne.

 Vasta neljäntenä vaihtoehtona olisi nykykäytännön mukainen mahdollisuus hakea turvapaikkaa vaikka maailman ääristä. Pahimmillaan nykykäytäntö mahdollistaa turvapaikkaoikeuden massiivisen hyväksikäytön, jossa ihmiset, osin aiheesta, osin aiheetta, matkustavat läpi turvallisten maiden johonkin tiettyyn EU:n jäsenvaltioon, jonne sitten turvapaikkahakemuksensa jättävät. Schengen-sopimuksen mukaan turvapaikkaa tulisi anoa ensimmäisestä EU-valtiosta ja turvapaikan saamisen perusteena on henkilökohtainen vaino.

 Miten tämä sitten liittyy kuntapolitiikkaan. Tulijat sijoitetaan kuntiin. Kunnat kantavat heistä täyden vastuun. Kuntataloudellisesti nämä ovat merkittäviä päätöksiä, koska valtio korvaa vain osan kustannuksista muutaman vuoden ajan. Epäonnistunutta maahanmuuttopolitiikkaa voi seurata esim. Ruotsissa, missä useat kymmenet alueet ovat sekasorron tilassa ja viranomaiset kutsuvat alueita nimellä ”no-go-zone”.

 


2 kommenttia . Avainsanat: Hallittu maahanmuutto

Tilastotietoja 2013-2017 valtuustokaudelta

Sunnuntai 2.4.2017 klo 10:49 - Piia Kattelus

Ilkka-lehdessä 2.4 on selvitetty Seinäjoen kaupunginvaltuutettujen sitoutumista arvokkaan luottamustoimen hoitoon:

"Seinäjoen kaupunginvaltuuston jäsenet käyvät melko ahkerasti valtuuston kokouksissa. Yksitoista valtuutettua on istunut kaikki 48 kokousta reilun neljän vuoden aikana.

Nollakerhoon yltää valtuutettuja lähes joka puolueesta. He ovat keskustan Kari Homi, Piia Kattelus, Pasi KivisaariRitva Västi, KD:n Kati Nummensalo, Kokoomuksen Markku Haapasalmi ja Markku Rintamäki, SDP:n Aarne Heikkilä, Seppo Perkiö ja Leena Riikilä sekä perussuomalaisten Anneli Manninen."

Sen verran vielä kerron, että näistä "nollakerholaisista" olen todistettavasti ainoa, joka kävi Seinäjoen keskussairaalassa synnyttämässä kokousten välillä. Anja on kaikin puolin täyden kympin tyttö, koska ajoitti syntymänsä juuri hiihtolomaviikkoa edeltävän viikon lopulle, jolloin oli kokouksista taukoa.

Tilastotiedot tiivistettynä omalta valtuustokaudeltani 2013-2017:

Poissaoloja 0 (nolla)

Valtuustopuheenvuorot, ennalta valmistellut 26 kpl

Valtuustopuheenvuorot, vähemmän valmistellut, arvioisin 10 kpl

Valtuustoaloitteet 5 kpl
Lautakunta-aloite 1 kpl

Kirjallinen kysymys kaupunginhallitukselle 2 kpl

Valtaosa näistä löytyy blogistani osoitteesta piiakattelus.com.

Videotallenteet valtuuston kokouksista löytyvät Seinäjoen kaupungin sivuilta ( Katso valtuuston kokoukset verkossa), mutta silloin täytyy tietää etukäteen pykälä, josta puheenvuoro käytetään, ellei katso koko kokousta.

EDIT: 3.4.2017 kirjoitusta on muutettu Ilkan uutisen mukaan niin, että Kati Nummensalo (KD) kuuluu "Nollakerhoon", toisin kuin Aki Ylinen (Kesk.).

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Poissaolo, valtuustopuheenvuoro, valtuustoaloite, kirjallinen kysymys kaupunginhallitukselle, Seinäjoki

Keskittäminen on Seinäjoen syöpä

Sunnuntai 2.4.2017 klo 10:40 - Piia Kattelus

Pieni ja kodinomainen on kaunista. Tämä pätee mielestäni erityisesti pienten, alle 3-vuotiaiden lasten päivähoitoa mietittäessä.

Samaa mieltä kanssani on professori Liisa Keltikangas-Järvinen, joka on tuonut Ylen haastattelussa jo aikaa sitten esiin, että lapsen voisi laittaa päivähoitoon aikaisintaan kaksivuotiaana ja tuolloinkin olisi löydettävä kehitystä tukeva vaihtoehto. Se tarkoittaa mahdollisimman pientä ryhmää, kuten perhepäivähoitoa, koska muutoin lapsen oikeat sosiaaliset taidot eivät kehity, vaan ainoastaan aggressiivinen pärjääminen.

Seinäjoella on valitettavasti järjestelmällisesti luovuttu pienistä ryhmäperhepäiväkodeista ja perhepäivähoitajien lukumäärä on vähentynyt. Lasten päivähoito halutaan keskittää mahdollisimman isoihin päiväkoteihin, koska mitä enemmän on lapsia per neliömetri, sitä edullisemmaksi hoito tulee kunnalle. Tätä keskittämistä kutsutaan ”laadukkaaksi varhaiskasvatukseksi”.

22.3.2017 pidetyssä varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan kokouksessa esityslistalla on usean ryhmäperhepäiväkodin lakkauttaminen. Tein kokouksessa esityksen, että näitä em. yksiköitä ei lakkauteta ennen kuin päivähoidon palveluseteli on laajennettu koskemaan myös ryhmäperhepäiväkoteja, koska tutkimusten mukaan ryhmikset ovat sopivampia hoitopaikkoja alle 3-vuotiaille ja Seinäjoella tulee jatkossakin olla tarjolla ryhmäperhepäivähoitoa.

Ilmaisin lautakunnalle huoleni siitä, että jos kehitys jatkuu tähän suuntaan, tulee seuraavaksi lakkautettavaksi perhepäivähoito ja lopputulemana on se, että perheiltä on viety valinnanvapaus, koska ainoa mahdollisuus on iso keskitetty päiväkoti.

Etenkin haja-asutusalueilla ryhmikset ovat tarkoituksenmukaisia hoitopaikkoja. Jos palveluseteli laajennettaisiin koskemaan päiväkotien lisäksi myös perhepäivähoitoa ja ryhmiksiä, antaisi se mahdollisuuden yksityisille tarjota kodinomaista hoitoa. Miksi yrittäjäystävällinen Seinäjoki ei halua käyttää tätä mahdollisuutta?

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Seinäjoki, päiväkoti, ryhmäperhepäiväkoti, perhepäivähoito, palveluseteli

Tukikirjoitus Reino Virrankoskelta

Keskiviikko 29.3.2017 klo 8:09 - Reino Virrankoski

Tarvitsemme kaupunginvaltuutettuja, jotka haluavat kehittää tasapuolisesti koko nykyistä Seinäjokea ja jotka tavoittelevat myös koko Etelä-Pohjanmaan tasapuolista kehittämistä.

Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että lapsiperheiden tarvitsemat pienten lasten palvelut, kuten koulu ja päivähoitopaikat, ovat kohtuullisella etäisyydellä kodista ja ryhmät niissä inhimillisen kokoisia. Kaikessa kaupungin kehitystoiminnassa tarvitaan vakavaa asioihin perehtymistä ja siihen perustuvia konkreettisia avauksia.

Luottamushenkilöiden tulee todella ottaa asioita esiin ja viedä niitä eteenpäin, eikä vain toimia virkamiesvalmistelun passiivisena kumileimasimena. Tarpeen vaatiessa hyvältä luottamushenkilöltä vaaditaan myös henkistä ryhtiä pitää kantansa ja taistella asiansa puolesta silloinkin, kun valtavirran mukana menemällä pääsisi helpommalla. Toisin sanoen kykyä muistaa, ketkä ovat hänet luottamusasemaansa laittaneet ja miksi.

Piiasta löytyvät kaikki nämä ominaisuudet, ja siksi äänestän häntä. Lisäksi Piia edustaa niin yhteiskunnalliselta ajattelultaan kun myös omilta ammatti- ja koulutusvalinnoiltaan kristillis-isänmaallista maailmankatsomusta, jonka merkitys vain korostuu päivä päivältä monimuotoisemmaksi ja epävarmemmaksi muuttuvassa maailmassa.

Reino Virrankoski

Kommentoi kirjoitusta.

Vapaudentien jatke on turhake

Sunnuntai 26.3.2017 klo 7:38 - Piia Kattelus

Mielestäni Vapaudentien jatkeen rakentaminen ei ole tarpeellista eikä kannatettavaa. Meillä on jo itäinen ohikulkutie ja tärkeämpää olisi ratkaista Björkenheimintien sillan aiheuttama sumppu ja sen merkitys Törnäväntien liikenteelle. Silta on rakennettu 1800-luvulla ja se on suojeltu.

Tulisiko Björkenheimintien silta muuttaa kevyenliikenteen sillaksi ja rakentaa moottorikulkuneuvoille uusi silta?

Sairaalanmäen henkilökunnasta lienee naisia valtaosa ja he käyttävät Björkenheimintien siltaa päivittäin työmatkaliikenteessä. Heillä tulisi olla oikeus turvalliseen työmatkaan.

Koska silta on kapea, on se vaarallinen polkupyöräilijöille ja etenkin liukkaan aikana myös jalankulkijoille.

Autoilijoille se on hidas, koska sillalla on kerrallaan vain yksi kaista käytössä.

Olisiko korkein aika ratkaista tämä 1800-luvun muiston päivittämiseen liittyvä ongelma Vapaudentien jatkeen haihattelun sijaan?

Etelä-Pohjanmaan maakunnan laajan päivystyksen sairaalan statuskin edellyttää jouhevia väyliä palvelujen ääreen, tämä pitäisi myös Seinäjoen päättäjien ymmärtää.

Kommentoi kirjoitusta.

Turvallinen ja itsenäinen kunta

Lauantai 11.3.2017 klo 15:10 - Piia Kattelus

Turvallinen ja itsenäinen kunta

Vaaliteemani on turvallisuus laajasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsottuna. Turvallisuus perustuu huolenpitäjien varaan ja tämä kodeista opittu käyttäytymismalli joko eheyttää tai rikkoo yhteiskuntaa.

Alkiolaisen ajattelun mukaan "jokainen koti on maailman keskipiste". Hyvinvointi lähtee perheistä, kodeista ja lasten kasvatuksesta. Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö ja kodeissa tehtävä työ on arvokasta. Jokaisella kuntalaisella on oikeus turvalliseen elämään kohdusta alkaen. Turvallisuudentunteeseen vaikuttaa se, miten vanhuksista ja vammaisista pidetään huolta.

Itsenäisyys tarkoittaa kunnan oman päätöksenteon ylivertaisuutta verrattuna valtioon, tulevaan maakuntaan ja yksityisiin toimijoihin. Vain itsenäinen ja taloudellisesti riippumaton kunta voi pitää huolta omistaan ja valvoa ensikädessä heidän etuaan.

Alueiden tasa-arvo tarkoittaa tasapuolista aluepolitiikkaa, joka takaa oikeudenmukaiset mahdollisuudet asua kaikkialla kunnassa. Tärkeää on lisäksi tasapuolinen palveluntarjonta. Kuntalaiset ovat yhdenvertaisia riippumatta siitä, missä asuvat, koska he osallistuvat samoin perustein palvelujen rahoittamiseen.

Hallittu, harkittu ja työperäinen maahanmuutto on järkevää. Hallitsematon maahanmuutto heikentää sisäistä turvallisuutta, kuntataloutta ja lisää eriarvoistumista. Maahanmuuton pitää perustua paikallisille lähtökohdille, kuten ammatilliselle erityisosaamiselle tai asiantuntijuudelle eikä sille, että väestöräjähdyksen synnyttämä liikaväestö siirtyy maanosasta toiseen paremman elintason perässä.

Nämä turvallisuuteen vaikuttavat teemat saavat aikaan vakaan ja itsenäisen kunnan.

Piia Kattelus (kesk.)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kunnallisvaalit 2017, Piia Kattelus, vaaliteemat, koti, perhe, alueiden tasa-arvo, itsenäisyys, turvallisuus, hallittu maahanmuutto

Poliittinen sanoma

Sunnuntai 12.2.2017 klo 8:45 - Piia Kattelus

Minun pääteemani tulevissa vaaleissa on turvallisuus laajasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsottuna, joka kattaa seuraavat teemat:

1.Koti ja perhe

2.Itsenäisyys

3.Alueiden tasa-arvo

4.Hallittu maahanmuutto

1.Huomio koteihin ja perheisiin. Alkiolaisen ajattelun mukaan "jokainen koti on maailman keskipiste" ja tämä olkoon ohjenuora. Hyvinvointi lähtee perheistä ja kodeista ja lasten kasvatuksesta. Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö.

2. Itsenäisyys tarkoittaa kansallisvaltion oman päätöksenteon ylivertaisuutta verrattuna ylikansallisiin instituutioihin. Vain itsenäinen valtio voi pitää huolta omista kansalaisistaan ja valvoa ensikädessä heidän etuaan. Vain itsenäinen valtio voi valvoa rajojaan ja puolustaa arvojaan.

3.Alueiden tasa-arvo tarkoittaa tasapuolista aluepolitiikkaa, joka takaa oikeudenmukaiset mahdollisuudet elää, työskennellä ja asua kaikkialla Suomessa. Alueiden tasa-arvo tunnustaa Suomen luonnonvarojen tuomat mahdollisuudet taloudellisen kilpailukyvyn turvaajana.

4. Hallittu maahanmuutto. Hallitsematon maahanmuutto heikentää Suomen sisäistä turvallisuutta ja lisää eriarvoistumista sekä taloudellista ahdinkoa. Maahanmuuton pitää jatkossa perustua Suomen lähtökohdille, eikä sille, että väestöräjähdyksen synnyttämä liikaväestö siirtyy maanosasta toiseen tai sille, että Suomi muutetaan pakolaisleiriksi, koska YK:n tapaiset vakiintuneet toimijat ovat hampaattomia ratkaisemaan globaaleja kriisejä.

Näiden turvallisuuden kannalta esiintuomieni yhteiskunnallisten kipupisteiden haltuunotto saa aikaan vakaan ja turvallisen yhteiskunnan, itsenäisen Suomen.

Vaalikuva_lippu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kuntavaalit, Seinäjoki, kunnallisvaaliehdokas, Keskusta, itsenäisyys, turvallisuus, alueiden tasa-arvo, hallittu maahanmuutto

Ääliöliberaali Ruotsi

Sunnuntai 12.2.2017 klo 8:37 - Piia Kattelus

Ruotsin silloinen pääministeri Fredrik Reinfeldt tunnusti vuonna 2012, että hallituspuolue maltillisen kokoomuksen ympäristöpuolueen kanssa harjoittama salliva maahanmuuttopolitiikka oli tarkoitettu rangaistukseksi niille, jotka äänestivät ruotsidemokraatteja vuoden 2011 valtiopäivävaaleissa (Fria Tider 6.11.2012).

Sopimus liberaalista maahanmuuttopolitiikasta oli tarkoitettu osoitukseksi siitä, että maahanmuuttopolitiikka muuttuu vieläkin löperömmäksi, vaikka ruotsidemokraatit äänestettiin valtiopäiville. Hallitus päätti mm. että laittomasti maassa oleskeleville henkilöille järjestetään ilmainen terveydenhoito.

Reinfeldtin mukaan kansalle haluttiin tehdä selväksi, että äänestämällä ruotsidemokraatteja et voi vaikuttaa maahanmuuttoon. Pääministeri kertoi myös, että hallituspuolueet ovat yhdessä päättäneet jättää ruotsidemokraatit kaiken parlamentaarisen yhteistyön ulkopuolelle.

Ruotsidemokraattien Jimmie Åkessonin mukaan Reinfeldtin ulostulo johtui ruotsidemokraattien kasvavasta kannatuksesta ja siitä, että istuva hallitus menettää uskottavuuttaan ja kannattajiaan.

Åkessonin piti valitettavana, että pääministeri pyrkii vaientamaan keskustelun koskien liberaalin maahanmuuttopolitiikan aiheuttamia ongelmia.

Ilkassa 11.12.2016 julkaistussa haastattelussa maltillista kokoomusta johtava Anna Kinberg Batra kertoo, että hallitus on ollut Ruotsissa melko epäsuosittu. Hallituspuolueiden sijaan suosiotaan on kasvattanut ruotsidemokraatit. Ruotsidemokraatit sai syksyn 2014 valtiopäivävaaleissa alle 13 prosenttia äänistä, mutta nyt Åkessonin johtaman puolueen kannatus on jo 17,5 prosenttia. Kaikki muut valtiopäiväpuolueet ovat kieltäytyneet yhteistyöstä ruotsidemokraattien kanssa.

”On useita syitä, miksi en näe yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa ajankohtaisena. Heidän menneisyytensä ääriliikkeenä on yksi, mutta he myös sanovat näinä rauhattomina aikoina sekä ei Natolle että kääntävät selkänsä Eurooppa-yhteistyölle”, Kingberg Batra perustelee.

Ja mitä tulee maahanmuuttoon, ovat Ruotsin kantokyvyn rajat tulleet vastaan. Vuonna 2015 Ruotsiin saapui yli 160 000 turvapaikanhakijaa, joka on EU-maista eniten suhteessa väkilukuun. Kingberg Batra joutuukin myöntämään, että heidän yhteiskuntansa ei kestänyt sitä. Siksi Ruotsissa tiukennettiin lainsäädäntöä ja muutettiin mm. oleskeluluvat tilapäisiksi.

Nyt on ääni kellossa muuttunut. Ruotsin maltillinen kokoomus onkin joutunut ottamaan lusikan kauniiseen käteen ja valmistautuu yhteistyöhön ruotsidemokraattien kanssa (Mtv 19.1.2017).

”Meidän ei pidä sulkea pois mahdollisuutta muodostaa enemmistöjä ruotsidemokraattien kanssa yksittäisissä kysymyksissä, joissa on edellytyksiä sopuun”, sanoo kokoomusjohtaja Kinberg Batra.

Liberaalia maahanmuuttopolitiikkaa voimakkaasti kritisoineet ruotsidemokraatit on haluttu eristää jo pitkään päätöksenteosta Ruotsissa. Ei kukaan, kokoomus mukaan lukien, ole halunnut ”leikkiä” ruotsidemokraattien kanssa. Miettikää, kuinka tekopyhää, lapsellista ja kaksinaismoralistista tällainen toiminta on.

Vuosina 2006–2014 Ruotsia hallinnut porvariallianssi ajoi Fredrik Reinfeldtin johdolla erittäin liberaalia maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaa ja kuten vuoden 2012 uutisesta käy ilmi, oli löperö linja tarkoitettu rangaistukseksi niille, jotka äänestivät ruotsidemokraatteja. Nyt Ruotsissa on jouduttu pakon edessä tiukentamaan linjauksia, koska Ruotsin sisäinen turvallisuus on kriisissä. Kuka kantaa vastuun ja seuraukset?

Piia Kattelus (kesk.)

http://www.friatider.se/reinfeldt-erknner-migrationsuppgrelsen-var-en-bestraffning-av-vljarna

http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/ruotsin-kokoomus-valmis-lahentymaan-ruotsidemokraatteja/6271036

(Tämä kirjoitus on julkaistu Oikeassa Mediassa 11.2.2017).

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Maltillinen kokoomus, moderaatit, ruotsidemokraatit, Ruotsi, maahanmuuttopolitiikka

Laittomasti maassa oleskelevat jäävät julkisen terveydenhuollon kontolle

Perjantai 10.2.2017 klo 15:25 - Piia Kattelus

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi suosituksen, jolla se vastuuttaa kuntia huolehtimaan vastaanottokeskusten palvelujen ulottumattomissa olevien laittomasti maassa oleskelevien kiireellisestä sosiaali- ja terveydenhuollosta.

Miten varmistetaan, että Suomen kunnat toimivat yhteisten pelisääntöjen mukaan?

Jos joku kunta antaa enemmän kuin olisi välttämätöntä, kiirii sana laittomasti maassa oleskelevien keskuudessa ja he pyrkivät todennäköisesti sinne, missä ollaan avokätisimpiä.

STM:n suosituksessa laittomasti maassa oleskelevat pyritään ohjaamaan kuntiin, joissa on pätevät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt sekä toimiva 24h/7 sosiaalipäivystys. Tällainen palvelu löytyy lähinnä maakuntien keskuskunnista, kasvukeskuksista, jonne palvelut on keskitetty.

Laittomasti maassa oleskeleville annettava sosiaalihuolto tarkoittaa käytännössä hätämajoituspalvelua, johon sisältyisi myös ruoka ja mahdollisesti muukin akuutti apu. Tämä välitön turva ja huolenpito voidaan antaa erilaisissa hätä- ja kriisitilanteissa, apu on siis tilapäistä, lyhytaikaista ja kiireellistä.

Annettavan avun ei tulisi kannustaa ihmisiä jäämään sen piiriin. Suosituksissa korostetaan sitä, että apu tulisi ensisijassa antaa palveluna tai maksusitoumuksena, ja tämä on hyvä käytäntö. Minun mielestäni käteisen rahan antamista tulisi välttää.

Näin sote-uudistuksen kynnyksellä on hyvä huomata, että laittomasti maassa oleskelevat jäävät julkisen terveydenhuollon kontolle. Ohjeistuksen mukaan ”julkisen terveydenhuollon on aina annettava kiireellistä hoitoa kaikille sitä tarvitseville riippumatta siitä, onko henkilö kunnan asukas tai onko hänellä oikeus muulla perusteella terveyspalveluihin”.

Yksityiset palveluntuottajat on vapautettu vastuusta, heille kun kelpaavat vain maksukykyiset asiakkaat. Onko tämä sitä Kokoomuksen peräänkuuluttamaa valinnanvapautta?

Laittomasti maassa oleskelevan olisi maksettava kiireellisen hoidon kustannukset itse. Kela korvaa julkisyhteisölle kustannukset ainoastaan kiireellisestä sairaanhoidosta ja sillä edellytyksellä, että ”tuloksetta on pyritty selvittämään henkilön henkilöllisyyttä tai osoitetta perinnän toteuttamiseksi”. Mihin osoitteeseen kunta tai perintätoimisto laskun lähettää, koska henkilö on vailla vakinaista- statuksella Suomessa? Jääkö kaikki veronmaksajien maksettavaksi? Perintätoimistojen kulta-aikaa odotellessa.

(tämä kirjoitus on julkaistu Ilkka-lehdessä 5.2.2017).

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveydenhuolto, laittomasti maassa oleskeleva, sote

Heikko talouden kehitys ja euro uhkaavat jo kansakuntamme olemassaoloa

Keskiviikko 8.2.2017 klo 16:40 - Piia Kattelus

Suomessa syntyi vuonna 2016 historiallisen vähän vauvoja, vain 52 600 pienokaista. Tämä on itsenäisyyden ajan pienin syntyneiden määrä. Syntyneiden määrä on pienentynyt nyt kuutena vuonna peräkkäin. Tilastokeskuksen mukaan väestö kasvoi viime vuonna ulkomailta tulleen muuttovoiton turvin, koska luonnollista väestönkasvua ei ollut.

Etelä-Pohjanmaan väkiluku pieneni, alittaen 192 000 asukkaan rajan. Viime vuonna eteläpohjalaisista kunnista vain Seinäjoen ja Ilmajoen väkiluku kasvoi. Seinäjoella väki lisääntyi 523 hengellä ja Ilmajoella kuudella hengellä. Muissa viidessätoista Etelä-Pohjanmaan kunnassa väki väheni.

Ilkka-lehdessä 27.1.2017 haastateltu kunta-asiamies Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitosta ei ole yllättynyt väestönkehityksen negatiivisista lukemista. Rossisen mukaan epävarma taloustilanne on kaiken syypää ja tämän kaltainen kehitys on ollut viime vuosina näkyvissä. ”Talouden epävarma jakso on kestänyt Suomessa pitkään, eikä selvää käännettä parempaan ole vielä mielestäni tapahtunut”, toteaa Rossinen.

Epävarma taloustilanne heikentää syntyvyyttä ja lisää muuttoliikettä maakunnan ulkopuolelle. ”Syntyvyys on laskenut ja toisen asteen koulutukseen kohdistuneet leikkaukset ajavat nuoria muualle. Kun opiskelupaikkoja vähennetään maakunnasta, lisää se muuttoliikettä entisestään.”

Heikentyneeseen syntyvyyteen ei ole yhtä syytä. Perheenperustamisiässä olevat 1980- ja 1990-luvun ikäluokat ovat pieniä ja osa jää lapsettomiksi, joko omasta tahdostaan tai tahtomatta. Osa ei saa lapsia, koska sopivaa elämänkumppania ei löydy. Lisäksi kaupungeissa on ylitarjontaa naisista, maaseudulla taas miehistä. Voidaan puhua ”kohtaanto-ongelmasta”.

Suomessa on hyvät, jollei maailman parhaat, lakisääteiset palvelut äideille, perheille ja lapsille, mutta silti huoli taloudesta ja työstä vaikuttaa, kun harkitaan perheen perustamista tai lapsimäärän kasvattamista. Vuosia kestänyt taantuma, epävarmuus työllistymisestä ja pätkätyöt eivät kannusta nuoria hankkimaan lapsia.

Jos perheiden halutaan hankkivan lisää lapsia, tulee Suomen euro-eroa vauhdittaa. Suomen talous ei ole kasvanut euron myötä, vaan päinvastoin; kilpailukykymme ja vientimme ovat eurosta pahoin kärsineet ja tämä vaikuttaa suoraan työllisyyteen, perheiden talouteen ja vauvojen määrään.

Jotta kansakuntamme säilyisi, tulisi hedelmällisyysluvun olla 2,1 eli perheeseen tulisi syntyä vähintään kaksi lasta, mielellään kolme. Jos kuolleisuus ylittää syntyvyyden toistuvasti, katoamme maailmankartalta, siis kuolemme sukupuuttoon. Kuka suojelisi suomalaista?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Syntyvyys, väestönkehitys, Etelä-Pohjanmaa, Seinäjoki, talous, euro

Tukitut suut ja lukitut postilaatikot

Perjantai 3.2.2017 klo 17:20 - Piia Kattelus

Helsingin Sanomissa 2.2.2017 julkaistu juttu kertoo Hollannin tulevista vaaleista. Artikkeliin linkitetystä videosta selviää, että Hollannissa on vallalla sama tilanne kuin Suomessa; hallitsemattoman maahanmuuton mukanaan tuomista haittapuolista ei saisi puhua.

Jos avaat suusi, syytetään sinua rasistiksi ja fasistiksi. Tavalliset ihmiset kärsivät tästä, koska jos et ääneen saa sanoa, mikä on vialla, tulet vihaiseksi. Onkohan Hollannissakin palkattu lisävoimia poliisiin valvomaan puukenkä-kansan vihapuhetta?

Kansa asetetaan mielestäni valintatilanteeseen, jossa vaihtoehtoina ovat joko ”rajat kiinni ja suu auki” tai ”rajat auki ja suu kiinni”. Kansa ilmaisee mielipiteensä vaaleissa, ja vapauspuolueelle povataan vaalivoittoa.

HS:n uutisessa kerrotaan Pohjois-Hollannissa asuvasta 72-vuotiaasta vapauspuolueen Nico Uppelschotenista, joka toimii alueensa vapauspuolueen puheenjohtajana.

”-Elämme aikaa, jolloin tapahtuu suuria muutoksia. Ihmiset ovat vihaisia ja pettyneitä, kertoo Uppelschoten.

Hän jatkaa lisäksi, että vapauspuolueen edustajia syytetään äärioikeistolaisiksi, fasisteiksi ja rasisteiksi, mutta kyse on tavallisten ihmisten ajatuksista.

Hänelle Donald Trumpin vaalivoitto Yhdysvalloissa oli tärkeä tapahtuma, joka alleviivasi, että sama muutoksen tuuli puhaltaa nyt Euroopassakin. Ihmiset ovat kyllästyneet poliittisen eliitin valheisiin ja siihen, ettei ilmiselvistä ongelmista saa puhua.

Uppelschoten mukaan vapauspuolueen suosio perustuu siihen, että puolue ymmärtää kansan turvattomuuden tunnetta. Hän antaa hieman yllättävän esimerkin: postilaatikot. Pohjois-Hollannin maaseudulla postilaatikoista on alettu varastella kirjeitä ja paketteja.                     -Kaupunkien poliitikot sanovat, että pankaa lukot niihin laatikoihin. He pitävät meitä typeryksinä. Eivät lukot ongelmia ratkaise. Ongelma on se, että nyt maassamme on ihmisiä, jotka varastavat.”

Ketkä sitten ovat uusia tulokkaita? Hollantiin tuli vuonna 2015 ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, lähes 60 000 turvapaikanhakijaa. Suuri osa tulijoista on HS:n jutun perusteella pohjoisafrikkalaisia, joilla ei ole oikeutta turvapaikkaan. Uppelschotenin mukaan he tulivat tekemään tekosiaan, jotka eivät ole hyviä.

Väkilukuun suhteutettuna Hollantiin tuli EU-maista kahdenneksitoista (12) eniten turvapaikanhakijoita, maan ollessa nipin napin EU:n keskiarvon yläpuolella. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että suhteutettuna väkilukuun, tuli Suomeen EU-maista vastaavana ajankohtana viidenneksi (5) eniten turvapaikanhakijoita.

Viime vuonna tulijat vähenivät Hollannissa puoleen, mutta ongelmia kantaväestön ja tulijoiden kesken ilmenee edelleen. Suomessakin turvapaikanhakijoiden määrä laski vuonna 2016 vuotta edeltävästä tasosta, tulijoita oli maahanmuuttoviraston mukaan kuitenkin yli 5600.

Elämme Euroopassa ratkaisun aikoja sen suhteen, että kenen vapaus ja oikeus merkitsevät eniten; Kansan, jolla on oikeus turvalliseen arkeen ja sananvapauteen vai poliittisen eliitin, joka näkee ongelman ratkaisuna tukitut suut ja lukitut postilaatikot.

(kirjoitus on julkaistu Oikeassa Mediassa 3.2.2017)

https://beta.oikeamedia.com/o1-3305

http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005070816.html?share=92e773fd878e33ad39ae473551a08f0d

http://www.migri.fi/download/71559_turvapaikkatilastot_26.12_1.1.pdf?aca208ece845d488

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hollanti, vapauspuolue, Oikea Media

"Vailla vakinaista" ja oikeus kiireelliseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon

Keskiviikko 1.2.2017 klo 9:40 - Piia Kattelus

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi suosituksen, jolla se pyrkii ohjaamaan laittomasti maassa oleskelevat henkiöt ensisijaisesti kuntiin, koska he eivät ole enää vastaanottokeskusten palvelujen piirissä.

Laittomasti maassa oleskelevat jäävät kuntien vastuulle, kuinkas muuten. Miten varmistetaan, että Suomen kunnat toimivat yhteisten pelisääntöjen mukaan?

Jos jostain kunnasta annetaan enemmän kuin olisi välttämätöntä, kiirii sana laittomasti maassa oleskelevien keskuudessa ja he pyrkivät todennäköisesti sinne, missä ollaan avokätisimpiä.

STM:n suosituksessa laittomasti maassa oleskelevat pyritään ohjaamaan kuntiin, joissa on pätevät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt sekä toimiva 24h/7 sosiaalipäivystys. Tällainen palvelu löytyy lähinnä maakuntien keskuskunnista.

Sosiaalihuolto tarkoittaa käytännössä hätämajoituspalvelua, johon sisältyisi myös ruoka ja mahdollisesti muukin akuutti apu. Tämä välitön turva ja huolenpito voidaan antaa erilaisissa sosiaalisissa hätä- ja kriisitilanteessa, apu on siis tilapäistä, lyhytaikaista ja kiireellistä. Annettavan avun ei tulisi kannustaa ihmisiä jäämään sen piiriin. Suosituksissa korostetaan sitä, että apu tulisi ensisijassa antaa palveluna tai maksusitoumuksena, ja tämä on hyvä käytäntö. Minun mielestäni käteisen rahan antamista tulisi välttää. Se jää sitten nähtäväksi, miten tämä linja pitää kunnissa.

”Julkisen terveydenhuollon on aina annettava kiireellistä hoitoa kaikille sitä tarvitseville riippumatta siitä, onko henkilö kunnan asukas tai onko hänellä oikeus muulla perusteella terveyspalveluihin”.

Näin sote-uudistuksen kynnyksellä on hyvä huomata, että laittomasti maassa oleskelevat jäävät ensisijassa kuntien vastuulle julkisen terveydenhuollon kontolle. Yksityiset palveluntuottajat on vapautettu vastuusta, heille kun kelpaavat vain maksukykyiset asiakkaat.

Laittomasti maassa oleskelevan henkilön olisi maksettava kiireellisen hoidon kustannukset itse. Moniko maksaa? Kela korvaa julkisyhteisölle kustannukset ainoastaan kiireellisestä sairaanhoidosta ja sillä edellytyksellä, että ”tuloksetta on pyritty selvittämään henkilön henkilöllisyyttä tai osoitetta perinnän toteuttamiseksi”.

Niin, mihin osoitteeseen kunta tai perintätoimisto laskun lähettää, koska henkilö on "vailla vakinaista"- statuksella Suomessa?

Kaikki jää veronmaksajien maksettavaksi, näin se on. Perintätoimistojen kulta-aikaa odotellessa.

Linkki sosiaali-ja terveysministeriön suosituksiin:

http://valtioneuvosto.fi/documents/1271139/3899844/Kuntainfo_2-2017_verkkoon.pdf/2a98f528-8e34-42c9-91ca-070a3c0d5e40

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: laittomasti maassa oleskeleva, sosiaali- ja terveysministeriö, suositus, sosiaali- ja terveydenhuolto, kunnat, kela, sote-uudistus

Tammisunnuntain päiväkäsky ja Ylistaron valtaus

Perjantai 27.1.2017 klo 16:35 - Piia Kattelus

Ylistaron kirkonkylässä majoittui sata vuotta sitten noin 400 venäläissotilasta. Sotaa käyvä Venäjä oli sijoittanut sotaväkeä Ylistaroon ja muualle Etelä-Pohjanmaalle siltä varalta, että sen vihollismaa Saksa nousisi maihin.

Turhautuneet sotilaat juopottelivat, ryöstelivät ja häiritsivät muutenkin väestöä. Paikallista väkeä rasitti myös venäläisvaruskuntien huolto. Kaikki tämä ärsytti varsinkin kiihkeimpiä valtiollisen itsenäisyyden kannattajia.

Ylistarossa pidettiin 7.7.1917 meijeriväen iso kokous, jossa valittiin kaksi miestä tapaamaan eduskunta ja senaatti ja vaatimaan itsenäisyysjulistusta.

Meijerikokouksen jälkeen 8.7.1917 pidettiin Ylistaron suojeluskunnan salainen perustamiskokous.

Suomi julistautui itsenäiseksi 6.12.1917. Venäjä tunnusti itsenäisyyden, mutta sotilaat jäivät.

Tammikuussa 1918 Suomessa oli noin 50 000 venäläistä sotilasta, Etelä-Pohjanmaan osuus oli noin 5000.

Suomen hallituksella ei ollut poliisivoimia, sotaministeriötä eikä armeijaa, joten se nimitti itsenäisyysmielisten sotilaskomitean maanpuolustuskomiteaksi.

Komiteaan liittyi Venäjältä palannut kenraaliluutnantti C.G.E Mannerheim. Hänestä tuli komitean puheenjohtaja, joka sai tehtäväksi perustaa Etelä-Pohjanmaalle hallituksen tukialueen.

Mannerheimin suojeluskuntalaisille antama käsky riisua venäläisvaruskunnat aseista tunnetaan Tammisunnuntain päiväkäskynä. Aseistariisunta päätettiin aloittaa Ilmajoelta, Lapualta, Seinäjoelta, Vaasasta ja Ylistarosta, koska nämä varuskunnat sijaitsivat rautatien varressa.

Ylistaron suojeluskuntaan kuului 480 miestä, mutta vain 140:lle oli antaa ase. Ylistarolaiset saivat avukseen 340 aseistautunutta miestä Vöyrin uudesta sotakoulusta. He saapuivat yön pimeydessä Ylistaroon sadan hevosen rekisaattueena.

Käskyn mukaan ylistarolaisten tuli yhdessä Vöyrin sotakoululaisten kanssa estää venäläissotilaiden pääsy Seinäjoelle. Vaasan rautatie katkaistiin yöllä Munakan pysäkin ja Ylistaron aseman välillä.

Kainaston Peränevalla junan veturi suistui raiteilta ja kaatui. Junan kuljettaja ja lämmittäjä kuolivat. Junassa matkustaneet senaattorit Renvall, Pehkonen ja Frey selvisivät vammoitta. Junassa oli vaunullinen venäläissotilaita, jotka suojeluskuntalaiset ottivat vangiksi.

Samana yönä, Ylistaron kirkonkylässä, Eljas Erkon, Helsingin Sanomien tulevan päätoimittajan, johtama joukkue valtasi aamulla puoli kuuden aikaan rukoushuoneen, jossa venäläisillä oli toistakymmentä konekivääriä.

Ylistaron viimeinen venäläisvaruskunta antautui pari tuntia myöhemmin. Aamun tapahtumista käytettiin nimitystä "Ylistaron valtaus".

(teksti pohjautuu Pohjankyrö-lehdessä 26.1.2017 julkaistuun juttuun "Venäläiset riisuttiin aseista aamuyön tunteina", jonka on kirjoittanut toimittaja Elina Koski).

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tammisunnuntai, Ylistaro, vapaussota, Mannerheim, päiväkäsky

Suomen poliisilla onnettomat resurssit

Maanantai 16.1.2017 - Piia Kattelus

Tiistain 10.1.2017 Ilkka-lehdessä ministeri Paula Risikko toteaa, että tällä hetkellä on työttömänä ainoastaan seitsemän poliisia. Ministeri kertoo lisäksi olevansa tyytyväinen siihen, että poliisille saatiin lisää resursseja ja vuodenvaihteessa päättyneet määräaikaisuudet saatiin jatkumaan.

Työttömien poliisien määrä oli marraskuussa 2016 työvoimahallinnon tilaston mukaan 76. Onko heidät työllistetty? Määräaikaisuuksia jatkettiin, aina helmikuuhun 2017 asti, ainakin Pohjanmaalla.

 Vuoden 2016 poliisin Hannu Kankaan mukaan (Poliisi & oikeus-lehti 4/2016) poliisilla ei ole aikaa kaivaa esiin rikoksia, joten niitä näyttää olevan vähemmän kuin todellisuudessa onkaan. Tämä koskee myös ”vihapuhe”-rummutusta, koska mikään lisäsatsaus nettipoliisitoimintaan ei muuta sitä tilannetta, että poliisi ei voi puuttua kuin murto-osaan netissä tapahtuvasta uhkailusta ja solvaamisesta.

Jos rikostutkinnan taso romahtaa, romahtaa samalla myös luottamus poliisiin, koska käsitys poliisin toimintakyvystä perustuu rikostutkinnan onnistumiseen.

Pohjoismaisessa vertailussa Suomen poliisien määrä on onneton. Jotta poliisin resurssit olisivat pohjoismaisella tasolla asukasmäärään suhteutettuna, olisi poliisien lisäystarve 1641 - 3641 henkilöä.

Savon Sanomien haastattelussa 16.6.2016 komisario Heikki Mansikka-aho kertoo poliisin säästöohjelmien todellisista vaikutuksista. Esimerkiksi "hallinnon keventäminen" tarkoitti palkkojen korotusta hallinnossa ja se vei 93 poliisin virkaa kentältä.

Pelkästään Poliisihallituksen vuoden 2014 palkankorotuksilla olisi voitu palkata 17 poliisipäällikköä lisää ja poliisihallituksen palkankorotukset veivät 43 henkilötyövuoden resurssit operatiivisesta toiminnasta. Lisäksi Poliisihallituksen piti pysyä 178 henkilötyövuoden rajoissa, nyt luku on 282 eli keskushallinto on paisunut kuin pullataikina.

Ministeri Paula Risikolla olisi nyt näytön paikka. Poliisin keskushallinnossa olisi totisesti perattavaa. Lisäksi poliisin ammattiliitto SPJL saisi ryhdistäytyä poliisien työsopimusten pituuden suhteen. Poliisissa ovat kahden-kolmen kuukauden pätkät valitettavan tavallisia, kun taas Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT kuulemma älähtää, jos kuljettaja saa ”vain” vuoden työsopimuksen.

Kommentoi kirjoitusta.

Vasabladetin juttu

Tiistai 20.12.2016 klo 15:57 - Piia Kattelus

image10.jpgLokalpolitiker i Seinäjoki anklagar SFP för dåliga resultat i Pisa. 

 I en insändare i tidningen Ilkka i onsdags skriver fullmäktigeledamoten i Seinäjoki, Piia Kattelus, att orsaker till svenska Österbottens dåliga resultat i Pisa-undersökningen kan sökas i SFP:s språk- och invandrarpolitik.

Hon menar att SFP:s språkpolitik i kombination med partiets liberala invandrarpolitik har förorsakat ett ras i Pisa-resultaten i Österbotten.

- De utländska elevernas andel av befolkningen är störst i Närpes, med 10,6 procent, och minst i Laihela, med 0,8 procent, skriver Kattelus i sin insändare. 

Hon konstaterar att detta faktum måste ha en inverkan på elevernas prestationer och i förlängningen på resultaten i Pisa eftersom svenska kommuner i Österbotten har en förhållandevis stor andel personer med annan språklig bakgrund än de inhemska språken.

 Forskaren vid Jyväskylä Universitet, Jouni Vettenranta, med ansvar för den naturvetenskapliga delen av Pisa i Finland, är försiktig med att dra dylika slutsatser.

- Det framgår tydligt från Pisa att ungdomar med annan språklig bakgrund än finska eller svenska presterar något lägre i Pisa än de som talar något av de två nationalspråken, säger han.

- Men då man ser på undersökningen som helhet så är deras inverkan minimal, totalt kring 2-3 poäng.

Prestationer i Pisa poängsätts på en skala där de sämsta prestationerna ligger på under 200 poäng och de bästa på över 700 poäng.

I de regionala jämförelserna ser därför inte Vettenranta att ungdomarna med annat modersmål än något av de två nationalspråken har någon signifikant inverkan på resultatet.

- De som deltar i Pisa lottas fram, och enskilda skolors inverkan på helheten jämnas ut då regioner ses som helheter. De Österbottniska resultaten beror snarare på socioekonomiska orsaker än på att det finns utlänningar i landskapets kommuner.

I ett e-postmeddelande till VBL skriver Kattelus att hennes bedömning baserar sig på resultat från Pisa 2012.

1 kommentti . Avainsanat: PISA, Vasa, SFP, RKP, språkpolitik, kielipolitiikka

Vanhemmat kirjoitukset »


Uutiset

Kunnallisvaalivideo YouTubessa (26.03.2017)
Kunnallisvaalivideoni on julkaistu YouTubessa. Kesto noin 2 minuuttia.  https://youtu.be/0YfBhFVwyL8

14.03.2017  Pilapiirrokset sensuurin ja vihapuheen armoilla
02.04.2017  Facebook-sivuni
11.03.2017  Ilkka 9.3.2017: Kattelus Suomalaisuuden liiton varapuheenjohtajaksi