Paavo Väyrynen antaa sapiskaa Niinistölle ja hallitukselle

Torstai 19.10.2017 klo 8:00 - Piia Kattelus

DEMOKRATIAN KRIISI: Väyrysen mukaan edustuksellinen kansanvalta ei toimi Suomessa ja maassamme toteutetaan politiikkaa, joka on vahingoksi Suomen kansalle ja jota kansan enemmistö ei kannata.

TOIMINTA VASTOIN PAASIKIVI-KEKKOSEN LINJAA: Sauli Niinistön presidenttikaudella Suomi on astunut liittoutumispolitiikan tielle, esimerkkinä on isäntämaasopimus Naton kanssa. Lisäksi Sipilän hallituksen toimikaudella on säädetty laki, jolla suomalaisia sotilaita voidaan lähettää ulkomaille myös taistelutehtäviin. Suomi on myöskin ryhtynyt yhdessä Ranskan kanssa johtamaan EU:n yhteisen puolustuksen kehittämistä.

Väyrysen mukaan presidentin- ja eduskuntavaalien yhteydessä on selkeytettävä Suomen linjaa sotilaallisesti liittoutumattomana, puolueettomana maana.

VALTIOLLISEN JA TALOUDELLISEN ITSENÄISYYDEN KRIISI: Presidentinvaaleissa ehdokkaiden on kerrottava, kuinka he aikovat puolustaa Suomen kansallista suvereniteettia euroalueen tulevaisuuteen liittyvissä ratkaisuissa.

KELVOTON MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA: Maahanmuuttopolitiikassa Suomen ulkopoliittinen johto on toiminut kelvottomasti. Sekä tasavallan presidentti että vastuuministerit ovat laiminlyöneet tehtävänsä Eurooppaan ja Suomeen suuntautuneen muuttoliikkeen hillitsemiseksi.

Syksyn 2015 laiminlyönnit ovat aiheuttaneet vakavia ongelmia, kun valtaosa Suomeen tulleista ei ole ollut oikeutettu turvapaikkaan. Kielteisen päätöksen saaneiden palauttaminen on osoittautunut hyvin vaikeaksi. Kuka kantaa tästä vastuun? Eduskunnassa oppositiokin hiljaisesti hyväksyi hallituksen laiminlyönnit.

Vastikään Ruotsi, Tanska ja Norja jatkoivat osittaisia rajatarkastuksiaan. Suomen tulee liittyä tähän pohjoismaiseen rintamaan.

NIINISTÖN SEKAANTUMINEN SISÄPOLITIIKKAAN: Tasavallan presidenttinä Sauli Niinistö on puuttunut ratkaisevalla tavalla Suomen sisäpolitiikkaan. Kesäkuussa hän ryhtyi julkisesti tukemaan Kokoomuksen pyrkimyksiä syrjäyttää johtoaan vaihtanut Perussuomalaiset hallituksesta. Tämän tueksi hän antoi asemaansa sopimattomia lausuntoja uuteen puoluejohtoon valituista henkilöistä. Sauli Niinistö on keskeisessä vastuussa sekä Perussuomalaisten hajoamisesta että Kokoomuksen aseman vahvistumisesta hallituspolitiikassa.        

VÄYRYSEN PALVELULUPAUS: Omalta osaltani olen valmis tekemään kaiken mahdollisen sen hyväksi, että Suomen poliittinen linja saadaan tulevissa valtiollisissa vaaleissa korjatuksi. Tähän tarvitaan Suomen kansan vahva tuki. 

Kannattajani ovat keräämässä kannattajakortteja valitsijayhdistykselle, joka tukee valintaani tammi-helmikuun presidentinvaaleissa. Keräyksen onnistuminen vaikuttaa myös seuraavan vuoden eduskuntavaalien asetelmaan.

Jos kannattajani saavat kootuksi tarvittavan määrän kortteja, olen ehdokkaana ja teen parhaani päästäkseni toiselle kierrokselle ja voittaakseni vaalin.  

Jos en tulisi valituksi, jatkaisin työtäni Suomen suunnan muuttamiseksi eduskuntavaalien kautta. Niihin valmistautumisen aloittaisin palaamalla eduskuntaan jo seuraavalla kevätistuntokaudella. 

(lähde: Paavo Väyrysen tiedote 19.10.2017)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Presidentinvaalit, Paavo Väyrynen, Sauli Niinistö, Juha Sipilä, Nato, isäntämaasopimus, euro, maahanmuuttopolitiikka, Paasikivi-Kekkosen linja

Rajat kiinni komission luvalla

Tiistai 17.10.2017 klo 7:23 - Piia Kattelus

Ruotsi, Tanska, Norja, Saksa, Itävalta ja Ranska ovat jo pidemmän aikaa valvoneet rajojaan kuten itsenäisen ja vastuullisen kansallisvaltion kuuluukin. Nämä EU-maat haluavat myös jatkossa valvoa rajojaan ja huolehtia kansalaistensa turvallisuudesta. Esimerkiksi Tanskan hallitus perustelee ilmoitustaan rajatarkastusten jatkamisesta maahanmuuttotilanteella ja terrorismiuhalla.

Schengen-alueella rajatarkastukset voidaan ottaa käyttöön tilapäisesti turvallisuussyistä, tosin rajavalvonnasta on tullut uusi normaali.

Rajat kiinni-Ruotsia, Tanskaa, Norjaa, Saksaa, Itävaltaa ja Ranskaa ei syytetä eristäytymisestä tai impivaaralaistumisesta, vaan puhutaan tarkoituksenmukaisesta toimenpiteestä kansalaisten suojelemiseksi. Mitä tekee Suomi? Istuva hallitus keksii selityksiä sille, miksi rajaa ei laiteta kiinni.

Suomen hallituksen on ryhdyttävä välittömästi tarpeellisiin toimenpiteisiin komission ehdotuksen pohjalta, joka mahdollistaa väliaikaisten rajatarkastusten käyttöönoton turvallisuussyistä jopa vuodeksi.

Lisäksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin EU:n tuomioistuimen 26.7.2017 päätöksen johdosta, jonka mukaan EU:n jäsenmaat voivat palauttaa toisen EU-maan kautta tulleet turvapaikanhakijat ensimmäiseen EU:hun tulomaahan. Tuomioistuimen päätöksen mukaan kaikki Ruotsista Suomeen tulleet turvapaikanhakijat syyllistyvät laittomaan maahantuloon ja heidät voidaan palauttaa länsirajalta takaisin. Kyse on Dublin-asetuksesta, jonka mukaan turvapaikanhakijan hakemus on käsiteltävä ensimmäisessä EU-maassa, johon hakija on saapunut.

Suomen hallitus ei ole reagoinut millään tapaan näihin järjestelmällisiin Dublin-sopimuksen rikkomisiin. Vastineena tälle laittomuudelle olisi Suomen pitänyt palauttaa rajavalvonta Schengen-sisärajalle jo aikapäiviä sitten, kuten Ruotsi, Tanska, Norja, Saksa, Itävalta ja Ranska ovat tehneet. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Rajavalvonta, Schengen, Dublin

Seinäjoen päivähoidon palveluseteli on ylihintainen

Keskiviikko 27.9.2017 klo 9:54 - Piia Kattelus

Olen vuosikaudet jauhanut Seinäjoen päivähoidon palvelusetelistä, joka on mielestäni ylihintainen ja jonka yksihintajärjestelmä on yhtä innovatiivinen kuin Neuvostoliitto oli aikoinaan.

Viime viikolla sain JHL:n selvityksen, jossa oli tutkittu, tuleeko palvelusetelillä järjestetystä päivähoidosta kunnalle säästöjä. Selvityksessä tuli esiin Seinäjoen palvelusetelin ylihinta verrattuna muiden verrokkikaupunkien perushintaiseen palveluseteliin.

Palvelusetelin_kustannusvertailu4.JPG

http://static.emaileri.fi/filetemp/f2cdc4bd284cdded1741022bde99f1d6.pdf

Selvityksen sanoma on, että päivähoidon palveluseteli ei tuo kunnalle säästöjä, koska yksityinen päiväkotiyritys tuottaa palvelut minimissään 10 %:in tavoitekatteella. Kunnallinen päiväkoti ei tavoittele voittoa.

Palvelusetelin hallinnoinnista, järjestelmän käytöstä ja laskutuksesta syntyy kustannuksia, jotka kunta maksaa itse. Kun mukaan lasketaan kaikki hallinnolliset kustannukset, tilat ja mm. tukipalvelut on selvää, että palveluseteli ei säästä. 

Olen vaatinut Seinäjoen yksihintajärjestelmän muuttamista niin, että palveluseteli hinnoitellaan erikseen alle 3-vuotiaille ja yli 3-vuotiaille, lisäksi olen esittänyt toiveen palvelusetelin käytön laajentamisesta koskien myös ryhmäperhepäiväkoteja ja perhepäivähoitajia, koska nykyisellään Seinäjoen päivähoidon vain päiväkodeille tarkoitettu palveluseteli asettaa kuntalaiset eriarvoiseen asemaan asuinpaikkansa perusteella, koska haja-asutusalueilla on pienimuotoisempi päivähoito tarkoituksenmukaisempaa.

Piia Kattelus, kunnanhallituksen 2.varapuheenjohtaja, Seinäjoki

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palveluseteli, Seinäjoki, päivähoito, päiväkoti, ryhmäperhepäiväkoti, perhepäivähoito

Hallituksen vastuu laittomassa maahantulossa

Keskiviikko 13.9.2017 klo 7:44 - Piia Kattelus

Kari Hokkanen kirjoittaa 30.8.2017 Seinäjoen Sanomissa turvapaikkashoppailijoista ja terroristeista. Hokkanen sysää vastuun Suomen kansallisen turvallisuuden vakavasta järkkymisestä Euroopan Unionille toteamalla, että ”toimivalta on EU:lla, joka kantaa vastuun ulkorajoistaan”.

Tämähän on vain osatotuus. Itsenäisellä kansallisvaltiolla, kuten Suomella, on mahdollisuus kansallisen turvallisuuden takaamiseksi ottaa käyttöön tilapäiset rajatarkastukset. Näin ei kuitenkaan toimittu syksyllä 2015, vaan Juha Sipilän hallitus päästi maahan yli 32 400 turvapaikanhakijaa, joista valtaosa tuli Ruotsista, turvallisesta EU-maasta.

EU:n tuomioistuin on 26.7.2017 päättänyt, että EU:n jäsenmaat voivat palauttaa toisen EU-maan kautta tulleet turvapaikanhakijat ensimmäiseen EU:hun tulomaahan. Tuomioistuimen päätöksen mukaan kaikki Ruotsista Suomeen tulleet turvapaikanhakijat syyllistyivät laittomaan maahantuloon ja heidät olisi voinut palauttaa länsirajalta takaisin. Kyse on Dublin-asetuksesta, jonka mukaan turvapaikanhakijan hakemus on käsiteltävä ensimmäisessä EU-maassa, johon hakija on saapunut.

Suomen hallitus ei joko huomannut tai ollut huomaavinaan järjestelmällisiä Dublin-sopimuksen rikkomuksia, joihin mm. Italia ja Ruotsi syyllistyivät. Vastineena tälle anarkialle olisi Suomen pitänyt palauttaa rajavalvonta Ruotsin rajalle, kuten lukuisat Schengen-maat (myös Ruotsi) tekivät.

Missä on istuvan hallituksen vastuu massiivisen laittoman maahantulon sallimisessa? Silloinen sisäministeri Petteri Orpo (kok.) on pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johdolla tämän sotkun pääarkkitehti, unohtamatta ulkoministeri Timo Soinin (ex-PS) suosiollista avustusta. Tasavallan presidentti Sauli Niinistökään ei ole vielä vaatinut hallitukselta ”tehokasta katumista” tästä laittomasta maahantulosta, joka on aiheuttanut korvaamatonta vahinkoa Suomelle ja suomalaisille.

Kohtalon kysymys kuuluu, onko Suomen kansa saanut tarpeekseen ääliöliberaalista ja löperöstä maahanmuuttopolitiikasta, jota ”oikeisto”hallituksemme harjoittaa? Seuraavissa eduskuntavaaleissa on mahdollista vaihtaa päättäjät. Sitä ennen kansa toivottavasti äänestää presidentinvaaleissa isänmaallista sekä hallitun ja järkevän maahanmuuttopolitiikan puolesta puhunutta ehdokasta, VTT Paavo Väyrystä, mikäli vaadittavat 20 000 kannattajakorttia saadaan kasaan valitsijayhdistyksen perustamiseksi.

Piia Kattelus, Kansalaispuolueen varapuheenjohtaja, Seinäjoki

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU:n tuomioistuin, Dublin-asetus, turvapaikanhakija, Sipilän hallitus, laiton maahantulo

Ministeri Risikon muunneltu totuus työttömien poliisien määrästä

Torstai 17.8.2017 klo 8:14 - Piia Kattelus

Ilkan uutisessa 2.8.2017 kerrotaan Pohjanmaan poliisilaitoksen kenttäpartion todenneen, että "soittakaa poliisijohtajalle" tilanteessa, jossa oli hämmästelty poliisipartioiden vähäisyyttä humalaisiin nuoriin nähden Seinäjoen keskustan tuntumassa festivaalialueen liepeillä heinäkuun lopussa.

Samassa jutussa Pohjanmaan poliisilaitoksen luottamusmies toi esiin laitoksen kenttämiesten vähäisyyden ja ongelmat järjestää riittävää yleisen järjestyksen ja turvallisuuden valvontaa, koska partioiden aika menee hälytystehtävien hoitamiseen.

-Tavallaan on mitta täynnä. Ollaan sillä tavalla äärirajoilla, kun on ollut (henkilöstö)vähennyksiä.

Olen kirjoittanut poliisien määrän vähäisyydestä mielipidekirjoituksen tammikuussa 2017. Siinä toin esiin pohjoismaisen poliisin resurssivertailun ja Suomen poliisien määrän surkean tason suhteessa muihin Pohjoismaihin. Viittasin myös ministeri Risikon lausumaan, että Suomessa olisi tällä hetkellä vain "muutamia" poliiseja työttömänä.

Kokoomuksen sisäministeri Paula Risikko on esittänyt toistuvasti julkisuudessa väitteen (29.10.2016 Mtv ja 10.1.2017 Ilkka), jonka mukaan työttömiä poliiseja on vain seitsemän (7), vaikka itse olen selvittänyt asian työ-ja elinkeinoministeriöstä ja saanut tiedon, jonka mukaan työttömiä poliiseja oli 2016 marraskuussa 77 ja joulukuussa 89. Nämä TEM:in lukemat ovat kymmenkertaisia ministerin lukuun nähden. Kesäkuun 2017 tilaston mukaan poliiseja on työttömänä 88.

Olen jo loppuvuodesta 2016 välittänyt tiedon työttömien poliisien totuudenmukaisesta määrästä sähköpostilla ministeri Risikolle, mutta hän ei ikinä vastannut viestiini.

Tammikuiseen mielipidekirjoitukseen sain vastauksen poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaiselta. Hän ei kuitenkaan ottanut kantaa siihen, että miksi virkavastuullisen ministerivalan vannoneen poliitikon julkisesti esittämä tieto työttömien poliisien määrästä on ristiriidassa työ-ja elinkeinoministeriön luvun sekä poliiseilta saamani tiedon kanssa, vaan poliisiylijohtaja keskittyi moittimaan sitä Savon Sanomien 16.6.2016 lehtijuttua, jota olin lainannut mielipiteeseeni ja väitti tätä osin virheelliseksi. 

Ihmettelen suuresti sitä, että jos kerran Savon Sanomien uutinen oli osin virheellinen, niin miksi herra poliisiylijohtaja ei ollut aikoinaan jo em.lehteen toimittanut oikaisupyyntöä, koska silloin virheelliseksi väitetyt tiedot eivät olisi jatkaneet "elämäänsä" nettiartikkelissa. Poliisiylijohtaja ei sen sijaan oikaissut ministeri Risikon esittämää virheellistä lukua työttömien poliisien määrästä, miksi? Onko poliisin ylijohto politisoitunut?

Koska poliisiylijohtaja mitä ilmeisimmin lukee kirjoituksiani, niin välitän hänelle Pohjanmaan kenttäpartion innoittamana terveiset siitä, että lisää miehiä kentälle, ja sassiin! Lisäksi työttömät poliisit töihin, niin ei tarvitse enää muunnella totuutta julkisesti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Poliisi, Pohjanmaa, sisäministeri, työtön poliisi

Ranskan keisarin uusi burka

Maanantai 7.8.2017 klo 13:08 - Piia Kattelus

Ranskan keisarin uusi burka

Ilkka-lehdessä 5.8.2017 julkaistussa kolumnissa Patrick Le Louarn kirjoittaa, että vaalitappioiden jäljiltä Marine Le Pen ja hänen Front National-puolueensa ovat liki hävinneet poliittiselta kentältä, harvoja ponnettomia julkilausumia lukuunottamatta. 

Le Louarn kuitenkin veikkaa, että populistiselle ulkomaalais- ja islam-vastaiselle puolueelle on kuitenkin avautumassa uusi mahdollisuus nousuun, koska aiemmin maltillisesti rivimuslimeihin suhtautuneet ranskalaiset ovat lyhyen ajan sisällä muuttaneet kantaansa. Pääsyynä tähän on, että maltillisetkin muslimit osoittavat yhä selvemmin vaatetuksellaan, käytöksellään ja suhtautumisellaan haluavansa olla omissa porukoissa.

Ranskan katukuvassa ja palveluammateissa naisilla näkee yhä enemmän mustia kaapuja aikaisempien, enemmänkin perinteen vuoksi käytettyjen värikkäiden huivien sijaan. Nykyisin huivikin on lähes poikkeuksetta selvästi uskontoon viittaava musta ja murkkuikäiset tytötkin seuraavat aikuisten esimerkkiä. Lisäksi kouluikäiset keskustelevat lähijunissa ja metroissa äänekkäästi islaminuskon erinomaisuudesta.

Le Louarn kertoo keväällä julkaistusta laajasta tutkimuksesta, joka suunnattiin Ranskassa asuville nuorille, jotka omaavat pohjoisafrikkalaiset sukujuuret usean polven takaa. Alle 25-vuotiaista miehistä yli 50 prosenttia kannattaa naisten pukeutumista niqabiin tai burkaan ja 28 prosenttia on moniavioisuuden kannalla. Naisista taas 43 prosenttia vaatii uimahalleihin eri vuoroja naisille ja miehille eikä 41 prosenttia halua antaa poskipusua miehelle. Sukupuoleen katsomatta yli 70 prosenttia vaatii kouluruokailuihin halal-vaihtoehtoa.

Raine Tiessalo kirjoitti UP-lehdessä jo vuonna 2011, että Ranskassa ei käydä käytännönläheistä, taloutta koskevaa julkista keskustelua. Yhteiskunnallista keskustelua käydään joko pienistä, mutta tunteita herättävistä asioista, joihin poliitikot voivat vaikuttaa, tai keskustellaan aiheista, jotka ovat niin ideologisia tai maailmaasyleileviä, että pragmaattisuus ja konkretia jäävät puuttumaan. Tiessalon mukaan on oireellista, että vuosikymmenten pahimmassa talousahdingossa kärsivässä Ranskassa on keskusteltu vuosikausia siitä, pitäisikö islamilaiset burka-asut kieltää julkisilla paikoilla. Maassa oli 2011 Tiessalon arvion mukaan kaksituhatta burkaan pukeutuvaa naista, mutta aihe on peittänyt alleen kaiken rationaalisen keskustelun velkaongelmasta.

Ehkäpä kyseessä ei olekaan niin pieni ja mitätön ongelma, kuin väitetään, koska jos näin olisi, miksi aihe edelleen puhuttaa Ranskanmaalla? Ja mitä ilmeisimmin kyse ei enää ole vain kahdestatuhannesta burkaan pukeutuvasta naisesta. Le Louarn kirjoittaa, että monet merenrantakunnat ovat yrittäneet eri tavoin kieltää uimarannalla täyspukeissa esiintymisen ja uimisen, mutta huonolla menestyksellä; Laki edellyttää vain, että kasvot ovat näkyvillä ja vaatetus säädyllinen, joten ei voida vaatia, että maassa maan tavalla. Tämä olisi kuitenkin lailla muutettavissa, jos poliittista tahtoa löytyy.

Le Louarn päättää kolumninsa toteamalla, että jos Front National-puolue silottelee lausuntojaan ja tarkistaa hiukan suhtautumistaan EU:hun, niin ”siitä tullee salonkikelpoinen.” 

Saman suuntaisen päätelmän Ranskan suverenistien noususta tekee Sakari Linden 4.8.2017 Facebookissa kirjoittamalla, että ”Emmanuel Macronin hyvin nopea suosion lasku 36 prosenttiin kertoo selvää kieltä siitä, että tie voi seuraavaksi olla auki kansalliselle rintamalle tai muulle Ranskan itsenäisyyttä kannattavalle poliittiselle voimalle. Macron oli Ranskan globalistien viimeinen oljenkorsi vanhojen valtapuolueiden menetettyä uskottavuutensa.” 

Ranskassa on ollut viimeksi ylijäämäinen budjetti vuonna 1974, ja maassa on haluttu pitää yllä velkarahalla rakennettua hyvinvointiyhteiskuntaa, mutta on tullut hetki, jolloin mitä ilmeisimmin Macronin on myönnettävä kansalle, ettei keisarilla ole vaatteita, vaan burka. Ranskassa mitä ilmeisimmin keskustelu jatkunee keisarin vaatteista ja velkaantumisesta ja seuraamme tilannetta suurella mielenkiinnolla.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ranska, burka, velka, Marine Le Pen, Emmanuel Macron, suverenisti, globalisti

Tiedote 28.7.2017: PERHEIDEN SUOSIMAA KOTIHOIDONTUKEA EI SAA ROMUTTAA

Sunnuntai 30.7.2017 klo 10:47 - Piia Kattelus

Kansalaispuolue:

PERHEIDEN SUOSIMAA KOTIHOIDONTUKEA EI SAA ROMUTTAA

Kansalaispuolueen mielestä kotihoidontuen kesto on säilytettävä nykyisellään, koska se antaa perheille aidon mahdollisuuden päättää omista lähtökohdista käsin, miten lapsen hoito järjestetään ja kuka lapsen kotona kulloinkin hoitaa. Kotihoidontukea ei ole tälläkään hetkellä korvamerkitty esim. äidille tai isälle, vaan tuki maksetaan sen perusteella, että alle 3-vuotias lapsi hoidetaan kotona kunnallisen/yksityisen päivähoidon sijasta. Lapsen hoitajana voivat toimia myös isovanhemmat. Kotihoito on lisäksi kuntataloudellisesti edullista.

Koti- ja kodinomainen hoito ovat alle 3-vuotiaalle lapselle Kansalaispuolueen mielestä parhaita hoitomuotoja, koska ne ovat tuttuja ja turvallisia. Alle 3-vuotiaan lapsen tunne-elämä ei ole vielä täysin kehittynyt, eikä lapsi pysty muodostamaan useita samanaikaisia kiintymyssuhteita, joten koti tarjoaa pienelle lapselle hänen kehitysastettaan tukevan hoitomuodon.

Kansalaispuolue ihmettelee varsinkin keskustan ja kokoomuksen tavoitteita romuttaa useimpien pienten lasten perheiden suosima hoitomuoto. Nyt päinvastoin pitäisi parantaa kotihoidontuen tasoa osana toimivaa sosiaaliturvan ja työelämän kehittämistä esimerkiksi perustulokokeilusta saatavien kokemusten perusteella. Tutkimusten mukaan perheiden kannalta kannustava ja yhteiskunnallisesti päivähoitoa edullisempi vaihtoehto olisi kotihoidontuen tason asettaminen 500-600 euroon kuukaudessa.

Kansalaispuolue arvostaa kotona tehtävää työtä ja haluaa osoittaa sen konkreettisesti.

Puheenjohtaja Sami Kilpeläinen

Varapuheenjohtaja Piia Kattelus

http://kansalaispuolue.fi

Kommentoi kirjoitusta.

Uusi Suomi: Väyrysen Kansalaispuolue nuijisi Suomen pakolaiskiintiön alas: Tanskan täysi stoppi on rohkaiseva esimerkki?

Sunnuntai 30.7.2017 klo 10:42 - Piia Kattelus

Uusi Suomi uutisoi Kansalaispuolueen tiedotteen pohjalta seuraavasti perjantaina 28.7.2017:

"Paavo Väyrysen perustama Kansalaispuolue vaatii Suomen pakolaiskiintiön pienentämistä 500 henkilöön vuodessa. Joulukuussa 2016 rekisteröity puolue katsoo, että Suomen 750 pakolaisen kiintiö on verrattain suuri. Hallituspuolueista kokoomus ja keskusta ovat olleet asiasta päinvastaista mieltä.

Aiemmin keskustassa vaikuttaneen Väyrysen perustaman puolueen mukaan Suomen pakolaiskiintiö on väkilukuun suhteutettuna yksi suurimmista Euroopassa. Vastikään puolueen johtoon valitut Sami Kilpeläinen ja Piia Kattelus näkevät, että käytäntö ihmisten siirtämisestä kotiseudultaan Eurooppaan on sekä taloudellisesti ja sosiaalisesti että ympäristönkin kannalta huono.

Kilpeläinen ja Kattelus pitävät Suomen kannalta rohkaisevana esimerkkinä Tanskaa, joka on luopunut kiintiöpakolaisten ottamisesta kokonaan. Tanska lopetti kiintiöpakolaisten vastanottamisen viime vuonna ja ilmoitti, että ”Tanska on täynnä”. Tanskan pakolaiskiintiö oli ollut 500 henkilöä vuodessa.

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) on pitänyt esillä päinvastoin 300 henkilön nostoa nykyiseen pakolaiskiintiöön. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on ilmoittanut kannattavansa esitystä. Keskusta puolestaan on ilmaissut olevansa valmis nostamaan kiintiötä maltillisesti, jos turvapaikkapolitiikasta saadaan Euroopassa muuten aikaan kokonaisvaltainen ratkaisu. Uusi vaihtoehto on kuitenkin tyrmännyt ajatuksen kiintiön nostosta.

Kansalaispuolueen puheenjohtaja Kilpeläinen sanoo, että nykyiselle pakolaispolitiikalle on olemassa kestävä vaihtoehto sekä suomalaisten että maahan tulijoiden kannalta.

– Apu tulisi kohdentaa alueille, jotka ovat mahdollisimman lähellä ihmisten kotiseutuja. Osana tätä vaihtoehtoa UNHCR:n pakolaisleirien olosuhteita tulee parantaa, Kilpeläinen sanoo tiedotteessa.

Kansalaispuolueen varapuheenjohtaja Piia Kattelus vaatii pakolaiskiintiön pienentämistä osana koko Suomen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan suunnanmuutosta. Katteluksen mukaan ”hallituksen liberaali linja asettaa vastakkain maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmän kasvavat menot ja suomalaisten hyvinvoinnin”.

– Suomen hallitus on epäonnistunut turvapaikkakriisin hoidossa esimerkiksi olemalla reagoimatta millään tavalla kymmenien tuhansien turvapaikanhakijoiden saapumiseen Ruotsin puolelta syksyn 2015 aikana, vaikka Euroopan unionin tuomioistuimen tuoreen päätöksen mukaan valtio voi Dublinin sopimuksen nojalla palauttaa turvapaikanhakijat ensimmäiseen saapumismaahan, Kattelus sanoo tiedotteessa.

– Hallituksen sinisilmäisyyttä korostaa tosiasia, että Suomi on Maltan ohella ainoana EU-maana hoitanut osansa turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista, hän jatkaa.

Suomi on ottanut Kreikasta ja Italiasta kaksi kolmasosaa tavoitteesta, eli tähän mennessä yhteensä yli tuhat turvapaikanhakijaa, kun aikaa on syyskuun lopulle. EU-maat päättivät vuonna 2015 siirtää 160 000 turvapaikanhakijaa, mutta vasta murto-osa on siirretty. Etenkin itäiset EU-maat ovat vastustaneet järjestelyä. Ulkoministeri Timo Soini (uv.) sanoi pari viikkoa sitten, että Suomi ei suostu uusiin siirtoihin, ennen kuin kaikki EU-maat ovat hoitaneet vanhat velvoitteensa."

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/226234-vayrysen-kansalaispuolue-nuijisi-suomen-pakolaiskiintion-alas-tanskan-taysi-stoppi#.WXsMaXs_Rv8.facebook

Kommentoi kirjoitusta.

Kansalaispuolueen linja

Lauantai 22.7.2017 klo 9:16

Ilkan pääkirjoitus 18.7.2017 ilmensi sitä helpointa tapaa käsitellä VTT Paavo Väyrystä, nimittäin henkilön kautta. Sen sijaan niihin teemoihin, mitä Väyrynen ja Sami Kilpeläisen johtama Kansalaispuolue ajavat, ei uskalleta ottaa kantaa. 

Mennään asiat edellä, ei henkilö.

Minulle Suomen itsenäisyys on elämää isompi asia. Liittovaltiokehitys murentaa suvereniteettimme pala palalta. Kansalaispuolue ajaa sekä taloudellista (euro-ero) että valtiollista EU:n kehittäminen itsenäisten kansallisvaltioiden liittona, ei liittovaltiona) itsenäisyyttä.

Lisäksi haluan jättää perinnöksi lapsilleni ja tuleville polville puolueettoman maan, jonka maaperää eivät vieraan vallan sotajoukot tallaa. 

Maatamme tulee kehittää tasapainoisesti järkevän ja hajautetun aluepolitiikan keinoin.

Maahanmuuttopolitiikkaa on linjattava järkevästi kansallisista lähtökohdista käsin ja niin, että apu kohdentuisi seuduille, joissa muuttoliikkeen juurisyyt piilevät. 

Nämä neljä isoa teemaa määrittelevät Kansalaispuolueen ja toivottavasti myös Suomen linjan tulevaisuudessa.

Piia Kattelus, Kansalaispuolueen vpj

1 kommentti .

Ruotsin poliisin hätähuuto

Torstai 13.7.2017 klo 7:48 - Piia Kattelus

10.7.2017 Ilkassa kerrotaan, kuinka entistä useampi lähiö on Ruotsissa vaikeuksissa. Ruotsin poliisin raportin perusteella maassa on jo 55 aluetta rinnakkaisyhteiskuntineen, joissa ei haluta elää Ruotsin lakia kunnioittaen. Tämä kehitys uhkaa monin tavoin ruotsalaista demokraattista yhteiskuntaa.

Vaihtoehtomediassa on jo pitkään puhuttu Ruotsin no-go-alueista, joilla vakava rikollisuus, uskonnollinen fundamentalismi ja radikalisoituminen ovat arkipäivää. Meillä Suomessa käytetään Ruotsia kuitenkin edelleen virheellisesti esimerkkimaana, kun puhutaan maahanmuuttajien onnistuneesta kotoutumisesta vallitsevaan yhteiskuntaan. Aika erikoista mielestäni.

Ruotsin poliisin kesäkuussa julkaiseman raportin mukaan tilanne on erittäin hankala jo 23 alueella. Expressen-lehden (21.6.2017) mukaan Ruotsin poliisiylijohtaja Dan Eliasson oli lehdistötilaisuudessa suorastaan vaatinut apua huudahtamalla: ”Auttakaa meitä, auttakaa meitä!”.

Näillä alueilla poliisin on vaikeaa tai lähes mahdotonta suoriutua sille annetusta tehtävästä. Poliisit kohtaavat työssään myös fyysistä vastarintaa. Myös muut viranomaiset, kuten sosiaaliviranomaiset, kertovat rikollisten harrastavan painostusta ja tavallisilta yrittäjiltä kerätään suojelurahaa. Poliisi kärsii koulutetun työvoiman joukkopaosta ja poliisia, palolaitosta ja ambulanssihenkilökuntaa kohtaan harrastetaan systemaattista kivitystä ja työn häirintää. Toisinaan yrittäjiä pakotetaan myymään yritystoiminta pilkkahintaan. Ihmisiä uhkaillaan ja autoja sytytetään palamaan.

Viranomaisille vaarallisten alueiden määrä on lisääntynyt lyhyessä ajassa, sillä noin puolitoista vuotta sitten niitä arvioitiin olevan nykyisen 23:n sijaan 15. Ruotsin sisäisen turvallisuuden kriisi on löperön maahanmuuttopolitiikan ja feministihallituksen aikaansaannos, joten eipä ole ihme, että tiukempaa maahanmuuttopolitiikka ajavat ruotsidemokraatit ovat kasvattaneet kannatustaan viime aikoina naapurimaassamme.

Ruotsin, Tanskan, Norjan, Islannin ja Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtajat julkaisivat jo loppuvuodesta 2016 yhteisen kannanoton, jossa he ilmaisevat huolensa turvallisuuden ja poliisin tulevaisuudesta.

Puheenjohtajien mukaan puhutaan ”poliisikriisistä”, mutta silti poliisin ja hyvinvointiyhteiskunnan rapauttamisesta jatketaan. Heidän mukaansa poliitikkoja on varoitettu, mutta kun poliitikot pakotetaan katsomaan totuutta silmiin, he ovat hämmästyneitä ja siirtävät poliisin tehtäviä yksityisille ja muille ammattiryhmille. Nämä ovat hätiköityjä ratkaisuja, joilla vain kiihdytetään oikeusvaltion alasajoa ja sisäisen turvallisuuden kriisiä. Poliisi joutuu uskoakseni huutamaan apua vielä pitkään.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ruotsi, poliisi, maahanmuutto

Sotateollisuus nähdään maataloutta tärkeämpänä

Tiistai 11.7.2017 klo 7:34 - Piia Kattelus

Britannian ero EU:sta aiheuttaa 10-11 miljardin euron vajauksen unionin budjettiin lähivuosina. Budjettivajeen umpeen kuromiseksi komissio suunnittelee maataloustukien leikkaamista ja niiden ehtojen kiristämistä, sakkoja maahanmuuttokriittisyydestä sekä EU-veroja yritystuotoille, hiilidioksidipäästöille, polttoaineille ja rahoitustapahtumille. Vastausaikaa komissio on antanut jäsenmaille kuluvan vuoden loppuun asti.

Brexitin ohella budjettia uudistetaan sen vuoksi, että liittovaltiota ajavan komission mukaan jäsenmaat haluavat käyttää rahaa uusiin kohteisiin, kuten puolustukseen ja maahanmuuton hallintaan. Suomi tulee kärsimään jatkossa yhä enemmän EU:n liittovaltiokehityksestä, koska Suomi kuuluu jo nyt EU:n nettomaksajiin, joka maksaa EU:lle enemmän rahaa kuin saa takaisin. Euro-alueen jäsenenä Suomi tulee jatkossa olemaan liittovaltiokehityksen kovassa ytimessä mm. kasvavan yhteisvastuullisuuden myötä. Esimakua jo saimmekin tästä, kun suomalaiset veronmaksajat rahoittivat Kreikan talouskriisiä.

Unionin on tarkoitus käyttää jatkossa rahaa uusiin kohteisiin, kuten sotilaalliseen puolustustutkimukseen ja tuotekehitykseen arviolta 1,5 miljardia euroa vuosittain. Suomen kanta on, että unionin menoja pitäisi pienentää Britannian jättämän vajeen verran, eli 10-11 miljardia euroa. Maatalous vie noin 40 prosenttia EU:n budjetista, minkä takia sen rahoitus tuskin pysyy ennallaan, koska sotateollisuuden kehittäminen nähdään mielestäni tärkeämpänä.

Maatalousministeri Jari Leppä (kesk.) arvioi 8.7.2017 Ilkka-lehdessä tukien voivan tippua Suomessa noin sadalla miljoonalla eurolla vuodessa. Kansalliset maataloustuet ovat verorahoitteisia ja euron myötä talouskasvumme on madellut vuosikausia pohjamudissa – pieni tämänhetkinen piristys taloudessa ei korjaa edeltävien vuosien alijäämiä hetkessä. Onko meillä varaa nostaa kansallisia tukia ja samaan aikaan rahoittaa tiivistyvää eurooppalaista puolustusyhteistyötä puhumattakaan siitä, että pystyisimme ylläpitämään jatkossa omaa uskottavaa puolustusta?

Suomalainen maataloustuottaja maksaa eurooppalaisen kollegansa menoja jo tälläkin hetkellä, ja moniko suomalainen maatila tulee tätä kautta tiensä päähän, jos tukia leikataan?

Alue- ja maatalouspolitiikka on otettava yhä päättäväisemmin itsenäisten kansallisvaltioiden omiin käsiin. Lisäksi Suomen euro-erosta on käytävä rehellistä keskustelua. Maatalouden siirtyminen vahvemmin jäsenmaiden vastuulle olisi kapula liittovaltiota ajavien rattaissa, mutta se on mielestäni ainoa oikea kehityssuunta EU:ssa Brexitin jälkeen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Brexit, Suomi, EU, alue-ja maatalouspolitiikka

Minun on ikävä Impivaaraa

Lauantai 24.6.2017 klo 8:57 - Piia Kattelus

Suojelupoliisi on antanut 14.6.2017 uuden terrorismin uhka-arvion. Sen mukaan uhka on aikaisempaa korkeampi. Uhkaa ovat entisestään nostaneet Suomen profiilin vahvistuminen radikaali-islamistisessa propagandassa ja terrorismintorjunnan kohdehenkilöiden yhä vakavammat kytkökset terroristiseen toimintaan.

Suomen profiilin vahvistumisella tarkoitetaan sitä, että ISIS julkaisee propagandaa suomen kielellä ja iskuja käsketään tekemään Suomessa. Tämä muutos on historiallinen. Kohdehenkilöillä, joita Suomessa on noin 350, on aikaisemmasta poiketen käytössään laajat verkostot islamisti-järjestöissä ja osa heistä on noussut em. järjestöissä merkittävään asemaan. Heillä on myös taistelukokemusta sotatoimialueilta ja täten kyky sekä taito suunnitelmallisen terroriteon toteuttamiseen.

 Supo nosti terrorismin uhka-arviotaan viimeksi marraskuussa 2015, jolloin Suomeen kohdistui ennennäkemätön turvapaikanhakijoiden tulva. Tuolloin uhka arvioitiin "matalaksi". Sitä ennen arvio oli ollut "hyvin matala".

Suomessa otettiin käyttöön uusi neliportainen asteikko uhkatason kuvaamiseksi. Sen mukaan uhkaa arvioidaan termeillä "matala", "kohonnut", "korkea" tai "erittäin korkea". Nyt Supo arvioi iskun uhkaa "kohonneeksi" sekä yksittäisten iskujen että terroristijärjestöjen suunnitelmallisten iskujen osalta. Radikaali-islamistiset terroristijärjestöt ovat lisäksi laajentaneet iskukohdevalikoimaansa myös strategisesti vähemmän tärkeisiin kohteisiin.

Uhka on siis kohonnut tasolle kaksi. Tämä on seuraus pidemmän aikavälin kehityksestä ja nyt oli aika nostaa tätä arviota. Euroopassa on viimeisen kahden vuoden aikana tapahtunut Supon päällikön Antti Pelttarin arvion mukaan ”parisen tusinaa” terrori-iskua. Suomessa Supo arvioi uhan kansallisesti. Viiden viime vuoden aikana terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden määrä on noussut maassamme 80 prosenttia ja nämä henkilöt edustavat etniseltä taustaltaan noin kahtakymmentä eri kansanryhmää. Näillä henkilöillä on laaja suhdeverkosto radikaali-islamististen järjestöjen sisällä.

Iskuja pyritään suuntaamaan laajasti kaikkia vihamielisiksi katsottuja valtioita ja ryhmiä vastaan. Tämä nostaa iskujen uhkaa Suomessa. Radikaali-islamististen verkostojen aktiivijäseniä osallistuu terroristijärjestöjen operatiiviseen toimintaan erityisesti Syyrian ja Irakin konfliktialueella.

Suojelupoliisin tietoon on tullut aiempaa vakavampia terrorismiin kytkeytyviä hankkeita ja suunnitelmia Suomessa. Supo on tehostanut tietojenvaihtoa Keskusrikospoliisin (KRP) ja Poliisihallituksen kanssa. Esitutkintaviranomainen rikoslain 34 a tarkoittamissa terroristisissa rikoksissa on pääsääntöisesti KRP ja KRP:llä on myös tiedottamisvastuu.

Radikalisoitumisen sekä uusien verkostojen paljastumisen seurauksena terrorismin torjunnan haasteiden arvioidaan jatkuvan. Määrällisen kasvun ohella kohdehenkilöiden sidokset terroristiseen toimintaan ovat yhä suorempia ja vakavampia. Yhä suurempi osa heistä on joko osallistunut aseelliseen konfliktiin, ilmaissut halua osallistua aseelliseen toimintaan tai vastaanottanut terroristista koulutusta.

Toistaiseksi Suomessa toimivat osat ovat keskittyneet tukitoimintaan ja islamistisen ideologian levittämiseen. Verkostot pyrkivät kasvamaan sekä radikalisoimalla että etsimällä muulla tavoin uusia jäseniä. Tätä taustaa vasten on käsittämätöntä, että Helsinkiin puuhataan suurmoskeijaa olkoonkin, että em. toiminta on mahdollista myös verkossa.

Konfliktialueella sekä terroristijärjestöjen johdossa tapahtuvat muutokset ja strategiset valinnat näkyvät mahdollisesti myös Suomessa toimivissa äärimmäisyyshenkisissä verkostoissa. Myös eri etnisten ryhmien väliset jännitteet heijastuvat todennäköisesti maassamme diasporassa asuviin uskonnollisiin ja kansallisiin ryhmiin. Tämä saattaa toimia otollisena maaperänä radikalisoitumiselle.

Terrori-iskujen uhka länsimaisia intressejä ja turistikohteita vastaan on kohonnut, ja myös suomalaiset voivat joutua länsimaita vastaan suunnattujen iskujen kohteiksi. Suomi nähdään osana laajempaa viholliskuvaa.

Minulla on ikävä Impivaaraa, koska länsimaiset arvot, kuten ihmisoikeudet, tasa-arvo ja oikeusvaltio ovat toisille sodanjulistus ja 100-vuotias Suomi ei missään nimessä ansaitse tulla ISIS:in propagandan kohteeksi vieläpä suomen kielellä.

http://www.supo.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/intermin/embeds/supowwwstructure/73368_20170614_Suojelupoliisi_terrorismin_uhka-arvio.pdf?5fadbcdb07b3d488

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suojelupoliisi, radikaali-islamistinen propaganda, uhka-arvio

Vastaukseni Pohjankyrö-lehden toimittajan kysymyksiin 12.6.2017

Perjantai 16.6.2017 klo 9:25 - Piia Kattelus

1.Miten valtuustoryhmänne jakoi paikat?

 Uusi valtuustoryhmä ja kunnallisjärjestö valitsivat vaalien jälkeen neuvottelijat keskuudestaan ensin poliittisten ryhmien välisiin neuvotteluihin, jossa päätettiin eri puolueiden paikat. Sitten valittiin neuvottelijat keskustan sisäistä paikkajakoa varten. Tämä jälkimmäinen ryhmä kokoontui kaksi kertaa.

Seinäjoen keskustan kunnallisjärjestön puheenjohtaja Mikko Männikkö toimi puheenjohtajana sisäisen paikkajaon neuvotteluissa ja hän on tehnyt tässä suuren työn. Mikko on mielestäni toiminut oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.

Paikkajaossa on kunnioitettu kansanvaltaisuuden periaatetta eli ehdokkaan saamaa äänimäärää, ja alueellista edustavuutta tasa-arvolaki huomioiden. Lisäksi on painotettu tarpeellisin määrin asiantuntemusta, kokemusta ja pätevyyttä.

Itse olen sitä mieltä, että äänimäärä on painava peruste, koska se osoittaa kansan tahdon ja luottamuksen määrän.

2. Menikö jako oikein?

Paikkajako on pyritty tekemään em.periaatteiden mukaan. Toki kaikkien toiveita ei pystytä huomioimaan, ja joku saattaa kokea, ettei saanut haluamaansa. Tiettyihin toimielimiin, kuten kaupunkiympäristölautakuntaan, oli luonnollisesti enemmän halukkaita kun paikkoja, mutta kuten sanottu, on toiveet pyritty huomioimaan mahdollisimman hyvin.

 3. Valtuustotyöskentelyn lisäksi mitä muita luottamustoimia sinulla on alkaneella valtuustokaudella?

Omalta osaltani paikkatoiveeni toteutui ja olen kiitollinen saamastani luottamuksesta. Tavoittelin kaupunginhallituksen 2.varapuheejohtajuutta ja se minulle suotiin toimikaudeksi 2017-2019. Hallituksessa olen koko nelivuotiskauden 2017-2019.

 Maakunnalliset paikat ovat vielä jakamatta, joten en tiedä, toteutuuko tavoitteeni.

 4. Mitä Ylistaron asioita aiot nostaa kunnallispolitikassa esille?

Ylistaron tulee säilyä paikkana, jossa on hyvä asua, tehdä töitä ja kasvattaa lapsensa. Maatalouden ja yritysten toimintaedellytykset on turvattava. Nykyinen palvelurakenne on säilytettävä - näistä elämän ja yrittämisen eväistä on pidettävä kiinni. Yksityisteiden omavastuuosuutta en hyväksy ja mielestäni kiinteistövero on tällä erää tapissa. Ylistarossa tulee olla jatkossakin toisen asteen koulutusta.

 Miten maakuntauudistus tulee vaikuttamaan Ylistaron alueen sosiaali-ja terveyspalveluihin, jää nähtäväksi. Ylistarossa tulee olla jatkossakin terveysasema, jossa on saatavilla nykyiset palvelut, kuten lastenneuvola, aikuisneuvola, tarvikejakelu, laboratorionäytteenotto ja hammashoitola.

 5. Puhallatteko yhteen hiileen?

 Ehdottomasti puhallamme yhteen hiilen, ainakin itse tähän pyrin, mutta toki tapauskohtaisesti jokainen muodostaa kantansa oman mielipiteensä pohjalta. Seinäjoella Keskustassa on sallittu mielipiteen vapaus ja puoluekuri ei ole määräävässä asemassa. Keskinäinen luottamus ei tarkoita samaa mieltä olemista, vaan erilaisten mielipiteiden sallimista. Toki toivon kovasti, että me kaikki näkisimme asiat samasta näkövinkkelistä ja toimisimme yhdessä Ylistaron ja ylistarolaisten etu huomioiden.

 6. Miltä Ylistaro-puolue kuulostaisi?

 Kuten tuossa edellä totesin, olen valmis toimimaan "Ylistaro-puolueessa", koska jos ylistarolaiset valtuutetut eivät pidä Ylistaron puolta, ei sitä tee kukaan muukaan.

 7. Miten valtuustotyöskentely muuttuu vuonna 2019?

 Sosiaali-ja terveyspuolen asiat siirtyvät maakunnalle, kuten myös tietyt muut aikaisemmin kunnalle kuuluneet tehtävät, esim. ympäristöterveydenhuolto, elintarvikevalvonta, maatalousyrittäjien lomituspalvelut, maataloushallinnon ja viljelijätukien hallintotehtävät.

 Kyllä valtuustossa kuitenkin edelleen riittää päätettävää, koska kunnan elinvoiman ja kilpailukyvyn sekä terveyden edistämisen saralla riittää töitä. Sivistystoimiala eli päiväkodit, peruskoulu ja toisen asteen koulut muodostavat sote-uudistuksen jälkeen Seinäjoen suurimman toimialan budjettirahoituksen osalta. 

 Seinäjoella oli viime vuonna Suomen korkein syntyvyys yli 50 000 asukkaan kunnista, joten tämä positiivinen kasvu näkyy valtuustotyössä investointitarpeena. Toki suurimmat kouluinvestoinnit on tehty ja uusia päiväkoteja rakennettu, mutta väkiluvun kasvu edellyttää jatkuvia investointeja, toki kaupungin talous huomioiden. Itse olen ennemmin nuuka kuin turhan komia, katsotaan, miten se onnistuu olematta "kehityksen jarru".

 8. Arviosi seuraavista alueemme kuntaliitoksista?

Olen itsenäisen kunnan kannalla, joten en aktiivisesti kannata kuntaliitoksia. Toki jos joku kunta tai kunnan osa haluaa vapaaehtoisesti ja oma-aloitteisesti liittyä toiseen kuntaan, niin en sitä usko vastustavani. Pakkoliitoksia en kannata, koska meillä kaikilla on varmasti muistissa Jalasjärven kunnan kohtalo; Jalasjärvelle ei annettu mahdollisuutta pysyä itsenäisenä, vaan valtion toimesta se määrättiin liittymään joko Seinäjokeen tai Kurikkaan.

Maakuntauudistuksen vaikutusta mahdollisiin kuntaliitoksiin en osaa arvioida, koska koko uudistusta koskeva lainsäädäntö on vielä hyväksymättä eduskunnassa. Lisäksi maakunnan rahoitus on käsittääkseni auki, tuleeko maakuntavero ja millaisena se tulee? Mikä on se tulonjakoperuste, mistä maakunta saa jatkossa tulonsa? Miten tämä vaikuttaa kunnan verotuloihin ja sitä kautta kunnan talouteen ja mahdollisuuksiin jatkaa itsenäisenä kuntana?

 9. Muuta aiheeseen liittyvää eli sana on vapaa:

 Kiitos Pohjankyrö-lehdelle yhteistyöstä ja pidetään yhdessä ylistarolaisten asiaa esillä!

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valtuustoryhmä, Seinäjoki, keskusta

Ilkka-lehden juttu 7.6.2017: Kattelus: Rankka työ vaatii vähän rankemman huumorin

Keskiviikko 7.6.2017 klo 7:22 - Piia Kattelus

Tässä on Ilkan julkaisema, toimittaja Liisa Soramon kirjoittama juttu 7.6.2017 lehdessä:

Valtuutettu Piia Kattelus (kesk.): Kohu FB-ryhmästä on ylimitoitettua.

Seinäjokelaisen kaupunginvaltuutetun Piia Katteluksen (kesk.) mukaan poliisien salaisen Facebook-ryhmän kirjoittelusta viikonloppuna syntynyt kohu on ylimitoitettua.

– Kyllä kärpäsestä on tullut härkänen. Meillä on paljon suurempiakin ongelmia olemassa, hän toteaa.

Myös Kattelus itse kuuluu ja on myös kirjoitellut kyseiseen FB-ryhmään. Hän on vanhempi rikoskonstaapeli ja tällä hetkellä virkavapaalla Pohjanmaan poliisilaitokselta.

Kattelus ei ota kantaa siihen, onko kirjoittelu ryhmässä ollut rasistista vai ei. Se on hänen mukaansa valtakunnansyyttäjän vastuulla.

Sen sijaan Kattelus painottaa, että nyt pitäisi miettiä syitä sille, miksi poliisit purkavat vapaa-ajalla tuntojaan salaisessa Facebook-ryhmässä jopa kärkevin sanakääntein.

– Tällä hetkellä huomio kiinnitetään vääriin asioihin. Nyt pitäisi miettiä sitä, mistä tämä kaikki johtuu, hän toteaa.

Kattelus sanoo omaan näkemykseensä pohjaten, että kaiken taustalla on kysymys kokonaisuudesta.

Hän näkee FB-keskustelujen olevan seurausta muun muassa poliisien heikentyneistä työolosuhteista sekä resurssipulasta.

– Poliisien määrää on vähennetty ja poliisiasemaverkkoa harvennettu, määräaikaisia virkasuhteita on paljon. Nämä kaikki asiat heijastuvat työhyvinvointiin ja poliisien työoloihin, Kattelus toteaa viitaten poliisien ei-julkiseen FB-ryhmään, jossa ryhmän jäsenet keskustelevat vapaa-ajallaan toisten samanhenkisten jäsenten kanssa.

– Rankka työ vaatii rankat huvit ja vähän rankemman huumorin. Tällaisten irrallisten juttujen erottaminen ryhmän keskusteluista kuitenkin vääristää kokonaisuutta, hän toteaa.

Kattelus painottaa, ettei ketään saa loukata tahallisesti ja myös vitsailu ja sarkasmi pitää pysyä hyvän maun rajoissa.

– Jos joku on kuitenkin vapaa-ajallaan kirjoittanut salaisessa FB-ryhmässä jotain asiatonta, se ei tarkoita sitä, etteikö hän virkatehtävissään toimisi asiallisesti. Sanan- ja mielipiteenvapaus on poliisillakin, Kattelus toteaa.

Hän itse näkee vihapuheen puheena, jossa yllytetään väkivaltaan.

– Ei kaikenlainen haukkuminen ja nimittely ole välttämättä vihapuhetta, Kattelus sanoo.

Hän suomii omassa Facebook-profiilissaan poliisin ylijohtoa politisoitumisesta.

Katteluksen mukaan poliisin ylijohto ja Poliisihallitus ovat politisoituneet ja poliisin operatiivista toimintaa johdetaan poliittisin perustein.

– Poliisin ylijohto ja Poliisihallitus ovat eriytyneet niin sanotusta normaalista kenttätyöstä kokonaan. Lähdetään laukalle pienimmästäkin rasahduksesta, josta poliittinen vihervasemmisto pahoittaa mielensä tai joka on vastoin liberaalia maahanmuuttomyönteistä ideologiaa.

– Perustetaan vihapuhetyöryhmä, vaikka rikoslakimme ei edes tunne käsitettä vihapuhe. Jätetään tiedottamatta turvapaikanhakijoiden tekemistä rikoksista poliittisen korrektiuden nimissä, jottei totuuden kertominen hyödyttäisi tiukemman maahanmuuttopolitiikan kannattajia.

– Tämä kaikki nakertaa veronmaksajan luottamusta poliisiin puolueettomana viranomaisena, hän toteaa.

LIISA SORAMO, toimittaja, I-Mediat Oy

SEINÄJOKI




 

1 kommentti . Avainsanat: Poliisi, facebook-ryhmä, vihapuhe

3.6.2017 Puhe Ylistaron yläasteen kevätjuhlassa

Sunnuntai 4.6.2017 klo 10:41 - Piia Kattelus

Arvoisat peruskoululaiset, opettajat, henkilökunta, vanhemmat ja muu juhlayleisö
Matti Pohdon syntymästä on kulunut 200-vuotta. Suomen itsenäistymisestä tulee kuluneeksi 100-vuotta ja vietämme sen kunniaksi juhlia.
Minulle Suomen 100-vuotinen itsenäisyys merkitsee ehyttä ja turvallista yhteiskuntaa, hyvinvointivaltiota, etuoikeutettua ja vapaata elämää. Itsenäisyys merkitsee kallista perintöä, joka on lunastettu menneiden sukupolvien verellä.
Suomen 100-vuotinen itsenäisyys on osoitus Suomen pienen, mutta sitkeän kansan urotöistä. Tätä ei saa menettää.
Matti Pohto eli aikana ennen Suomen itsenäisyyttä. Hän arvosti suomalaista kulttuuria ja suomen kieltä. Niin meidän kaikkien tulee tehdä. Matti Pohto keräsi Suomessa painettua ja Suomea koskevaa kirjallisuutta, koska valtaosa suomenkielisestä kirjallisuudesta oli tuhoutunut Turun palossa.
Tänään vuonna 2017 itsenäisessä Suomessa saamme opiskella omalla äidinkielellämme. Jo Ylistaron kunnan aikana on ollut tapana muistaa lahjakasta oppilasta Matti Pohto-stipendillä. Seinäjoen kaupunki on jatkanut perinnettä. Matti Pohto-stipendi annetaan sille henkilölle, jolla on korkein kaikkien aineiden keskiarvo yläkoulussa.
Kaupunki myöntää sinulle Juho Korkeala tämän 100 euron suuruisen Matti Pohto-stipendin. Onnea sinulle myös jatkovalinnoissasi!
Hauskaa kesää kaikille!
                                                  *************
Matti Pohto oli kirjojenkerääjä. Hän syntyi vuonna 1817 Isonkyrön pitäjän Ylistaron kappelissa. Hänet surmattiin Viipurissa vuonna 1857. Matti Pohto kiersi ympäri Suomea keräten kirjoja.
Suomen ainoa suurkirjasto tuhoutui Turun palossa 1827. Matti Pohto lahjoitti elinaikanaan kaikki kaksoiskappaleensa ja testamentilla loput kirjansa, kaikkiaan 1300 kirjaa yliopiston Fennica-kirjastolle. Hän antoi myös muille kirjastoille lahjoituksia. Kaiken kaikkiaan Matti Pohto keräsi noin 3500 eri kirjaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Itsenäisyys, Matti Pohto

Ajatuksia musiikkiluokkien lakkauttamisesta ja lakkauttamisen perumisesta

Sunnuntai 28.5.2017 klo 16:36 - Piia Kattelus

En ole aktiivisesti ajanut taikka ehdottanut musiikkiluokkien lakkauttamista vaaliteemanani, vaan se oli yksi säästötoimenpide tilanteessa, jossa Seinäjoen piti löytää yli 20 miljoonan euron säästöt. Säästöohjelma (saneerausohjelma) käsiteltiin valtuustossa vuonna 2014 ja kuntavaalit pidettiin 2012. Vaaliteemani olivat kyläkoulujen, lapsiperheiden ja elinvoimaisen maaseudun puolesta, joten tähän nähden päätös musiikkiluokkien lakkauttamisesta oli ristiriidassa.
En vastustanut musiikkiluokkien lakkauttamisesta tilanteessa, jossa lakkautettiin säästöihin vedoten myös kolme kyläkoulua liitoskuntien alueelta ja koulukuljetuksista revittiin kahden miljoonan euron säästöt.

Olen myöhemmin tullut siihen tulokseen, että musiikkiluokkien lakkauttamispäätös oli virhe ja allekirjoittanut Markku Lahtisen (Kesk.) joulukuussa 2016 tekemän valtuustoaloitteen musiikkiluokkien lakkauttamisen perumisesta. Virhe on mielestäni se, että lapsilta säästettiin ja olen jälkeenpäin katunut päätöstä, koska mielestäni musiikin opiskelulla on merkitystä mm. syrjäytymiskehityksen ennaltaehkäisyssä.

 Jopa Helsingin Sanomat (18.1.2017) on uutisoinut aiheesta, tosin lähes kaksi vuotta lakkauttamispäätöksen jälkeen: 

”Osa poliitikoista on pitänyt musiikkiluokkia elitistisinä ja epätasa-arvoa edistävinä.

-Ne edustavat ’luksusta’, johon meillä ei nyt yksinkertaisesti ole varaa, kirjoitti luokkien lakkauttamista puoltanut seinäjokelainen keskustan kaupunginvaltuutettu Piia Kattelus pari vuotta sitten. Ja luokat todellakin lakkautettiin.”

Markku Lahtisen laatima ja allekirjoittamani valtuustoaloite musiikkiluokkien lakkauttamisen perumisesta oli Seinäjoen kaupunginvaltuuston käsittelyssä 22.5.2017. Kannatin valtuutettu Lahtisen tekemää esitystä, että musiikkiluokkien lakkauttamisen peruminen otettaisiin uuteen valmisteluun. Lahtisen esitys kuitenkin kaatui valtuuston äänestyksessä selvin luvuin 6-45.

Tältä osin musiikkiluokkien toiminta tulee Seinäjoella loppumaan, mutta kaupungissa tehdään jatkossakin työtä sen eteen, että mahdollisimman moni lapsi saisi musiikinopetusta omassa lähikoulussaan esim. musiikkipainotteisuuden tai koulun bändikerhon kautta. Musiikin merkitystä ja positiivista vaikutusta ei väheksytä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Seinäjoki, musiikkiluokka, lakkauttaminen, säästöohjelma, valtuustoaloite

Moni globalisti päältä kaunis

Perjantai 12.5.2017 - Piia Kattelus

Ranskalaiset pääsivät päättämään maansa suunnasta, vai luulevatko vain? Britannian brexit-johtajan Nigel Faragen mukaan Ranskan uusi presidentti on Euroopan komission puheenjohtaja Junckerin marionetti.

Ranskan presidentinvaalit ovat selvä osoitus siitä, että kansa on kyllästynyt poliittiseen eliittiin, sikäli kun sillä tarkoitetaan vakiintuneita puolueita.

Sosialistit ja keskustaoikeisto ovat pitäneet valtaa Ranskassa 1950-luvulta saakka, mutta vuoden 2017 presidentinvaalit toivat muutoksen.

Isojen puolueiden ehdokkaat, kuten keskustaoikeiston Fillon ja sosialistien Hamon, hävisivät vaalit ensimmäisellä kierroksella.

Maltillisen keskustan Fillon sai skandaalistaan huolimatta kuitenkin kolmanneksi eniten ääniä, 20 prosenttia, kun taas Hamonin edustamat sosialistit romahtivat rapasarjaan 6 prosentin ääniosuudella. Presidentinvaalien toiselle kierrokselle nousi kaksi ehdokasta vakiintuneen puolue-eliitin ulkopuolelta.

Ranskan mahtipuolue sosialistien totaalinen romahdus oli toisinto sille, mitä tapahtui Hollannin parlamenttivaaleissa viime maaliskuussa.

Hollannin sosiaalidemokraateilla (PvdA) oli alun perin 60 paikkaa 150-paikkaisessa parlamentissa. Vaaleissa puolue kutistui yhdeksän edustajan lilliputtipuolueeksi. Hollannin vaaleissa äärioikeistolaiseksi tituleerattu Vapauspuolue kasvatti kannatustaan sekä paikkamääräänsä parlamentissa ja myös Ranskassa Le Penin johtama Kansallinen rintama sai äänivyöryn; rasistiksi leimattua Marine Le Peniä äänesti lähes 11 miljoonaa ranskalaista.

Miksi työväenpuolueet romahtavat Euroopassa? Syitä lienee useita, kuten euroalueen heikko talouskasvu ja globalisaatio, joka on vienyt etenkin teollisuuden työpaikat matalien tuotantokustannusten maihin.

Lisäksi Hollannissa demarit ovat etääntyneet aatteellisesta perustastaan ja puolue on kärsinyt kansan antamista lisänimistä. ”Työn puolue” PvdA on sittemmin näyttäytynyt monille hollantilaisille ensisijassa maahanmuuttajien etua ajavana tahona, kuten Partij van de Arabieren tai Partij van de Allochtonen (allochtoon=maahanmuuttaja). 

Euroopassa käydyt vaalit osoittavat, että poliittiset vakiintuneet valtarakenteet natisevat liitoksissaan. Ranskan tuore presidentti Macron sai kansan enemmistön selvän tuen, vaikka hän nousi huipulle perinteisen valtiomiessarjan ulkopuolelta ja kertoi johtavansa Ranskaa kuin liikeyritystä. Macronin käsialaa on "Loi Travail" (työn laki), joka sai jo ay-liikkeen varpailleen. Ranskassa saattaa seurata etenkin nuorison protestiaaltoja, kuten tapahtui jo Macronin olleessa talousministeri, koska Macronin kaavailema julkisen sektorin laihdutuskuuri näkyisi etenkin opiskelijoiden kukkarossa.

Saako Macron jatkossa enemmistön tuen politiikalleen, jää nähtäväksi. Se, että järjestää kunnon bileet Pariisissa vaalipäivänä, ei kanna pitkään.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ranska, presidentinvaalit, Macron, Le Pen

Suurin turvallisuusuhkamme on terrorismi

Tiistai 25.4.2017 klo 14:38 - Piia Kattelus

Hallituksen puoliväliriihi lähenee. Lähialueillamme tapahtuneet terrori-iskut nostavat sisäisen turvallisuuden ykkösaiheeksi myös Suomessa, koska uusien uhkatekijöiden taustasyyt liittyvät mm. Lähi-idän kriisiin, terrorismiin ja laajaan laittomaan maahanmuuttoon.

Sekä poliisien että rajavartijoiden määrä on riittämätön. Turvallisuusuhat ovat lisääntyneet ja edellytykset vastata niihin ovat heikentyneet. Suomessa on Pohjoismaista vähiten poliiseja ja Schengen-ulkorajamme on unionin pisin, mutta rajavartiostomme on pieni. Länsirajallamme valvonta on ajettu käytännössä alas ja itärajalla olemme entistä riippuvaisempia Venäjän rajavalvonnasta. Tämä käy ilmi sisäisen turvallisuuden selonteosta.

Miksi toistuvasti väitetään, että "poliisi on saanut lisää määrärahoja", vaikka todellisuus on päinvastainen? Tosiasiassa eri leikkaukset ovat pienentäneet ja pienentävät edelleen toimintamenorahoitusta kumuloituvasti koko vaalikauden ajan. Vuonna 2020 poliiseja olisi enää 6300, vaikka minimitavoitteena on pidetty 7500 poliisia.

Suojelupoliisin mukaan terrorismille myötämielisiä henkilöitä on Suomessa noin 350. Ikävät tapaukset lähimenneisyydestä osoittavat, että vaikka radikalisoituneet henkilöt olisivat poliisin tiedossa, ei iskuja silti pystytä estämään.

Tukholman iskun tekijä oli turvapaikanhakija, joka oli saanut kielteisen päätöksen ja määrätty karkotettavaksi. Ruotsin Säpoa oli eräiden tietojen mukaan varoitettu henkilön ISIS-sympatioista. Mies onnistui välttelemään viranomaisia, koska hänellä oli useampi identiteetti ja ainakin kaksi eri osoitetta, joista vain toinen oli viranomaisten tiedossa.

Berliinin iskun tekijä oli niin ikään turvapaikanhakijana tullut kielteisen päätöksen saanut henkilö, joka oleskeli maassa laittomasti. Miehen yhteyksistä tiedettiin ja hänen liikkeitään ja käyntejään moskeijassa seurattiin. Mies onnistui kuitenkin pakenemaan Saksasta Italiaan asti, jossa hän sai surmansa avatessaan tulen kohti poliisipartiota.

Näiden esimerkkien valossa on Suomen rajoille taattava riittävä valvonta ja poliisien resursseja on vahvistettava. Suomen poliisin akuutti "hätäapu" on tällä hetkellä 50 miljoonaa euroa.

On helppo yhtyä 93-vuotiaan sotaveteraanin hallitukselle antamaan palautteeseen (Iltalehti 22.4.2017):

- Maamme kestokyky on jo äärirajoilla, ei yhtään lisää pakolaisia, että selviämme oman maan kansalaisten menoista ja hoivasta, sotaveteraani sanoi. Voiko asiaa enää selvemmin ilmaista.

https://www.eduskunta.fi/…/…/Mietinto/Sivut/HaVM_5+2017.aspx

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Terrorismi, poliisi, rajavartija, maahanmuutto,

"Lähiönuoret" teurastavat poliiseja Ranskassa

Perjantai 21.4.2017 klo 16:09 - Piia Kattelus

Torstaina 20.4.2017 kesken kiihkeimmän presidentinvaalikampanjan on Pariisissa terroristi ampunut kuoliaaksi poliisin. Kaksi poliisia on haavoittunut hyökkäyksessä vakavasti.

Suomen Poliisijärjestöjen Liiton jäsenlehdessä (Poliisi&Oikeus 1/2017) kerrotaan Ranskan
virkavaltaa koskettaneista vuoden 2016 poliisimurhista ja siitä, että poliisit kohtaavat työssään äärimmäistä väkivaltaa jopa alaikäisten taholta.

Lehdessä poliisien ammattiliiton pääsihteeri Jean-Claude Delage kertoo poliisin kimppuun
tappoaikeissa hyökkäävistä alaikäisistä "lähiönuorista": "Lähiöiden radikalisoituneiden perheiden nuoret pitäisi ottaa tarkempaan lastensuojeluviranomaisten seurantaan. Esimerkiksi Syyriasta palanneista ala-ikäisistä vain 21 on tällä hetkellä seurannassa."

Ennaltaehkäisyn lisäksi poliisien ammattiliitto toivoo "poliisin tappajille" riittävän kovia
rangaistuksia, koska viimeaikaiset tapaukset ovat osoittaneet, etteivät nykyiset rangaistukset pelota poliisia kohtaan väkivaltaisesti käyttäytyviä alaikäisiä.

Työolojen koventumisen vuoksi myös poliisien itsepuolustusoikeutta on lisätty lakimuutoksen avulla. Senaatin hyväksymä lakialoite tarkoittaa poliisien oikeutta ennakointiin, eli heidän ei enää tarvitse odottaa, että heitä ensin ammutaan.

Vuonna 2016 Ranskassa kuoli virantoimituksessa 26 poliisia ja 16000 loukkaantui. Poliisi&Oikeus-lehdessä kerrotaan tarkemmin kahdesta tapauksesta, jotka olivat harkittuja tappoja ja tappoyrityksiä.

13.6.2016 ranskalainen marokkolaistaustainen 25-vuotias Larossi Abballa tappoi Pariisissa asuneen poliisipariskunnan. Pariskunta työskenteli samalla poliisilaitoksella, mies poliisikomentajana ja avovaimo sihteerinä. Terroristi Abballan odotti talon pihassa siviilivaatteissa kotiin palannutta poliisimiestä ja puukotti tämän hengiltä kotiovelle. 

Tämän jälkeen Abballa tunkeutui sisälle taloon ja puukotti kuoliaaksi avovaimon. Pariskunnan kolmivuotias lapsi näki kaiken. Sohvalla istuva lapsi näkyy myös terroristin Facebookissa julkaisemalla videolla, jossa murhaaja uhoaa poliisiperheen lasta tarkoittaen "En tiedä vielä mitä tuolle teen". Kolmivuotias poika pelastui poliisin erikoisyksikön hyökätessä taloon ja ampuessa terroristin.

8.10.2016 Pariisin eteläpuolella sijaitsevan Vitry-Chatillonin kunnan pahamaineisen lähiön
valvontakamerat oli jälleen kerran hakattu rikki. Kameravalvonta haittasi 12 000 asukkaan lähiössä valtaa pitävien huumediilereiden kaupankäyntiä. Kameroita korjaamaan lähetettiin kaksi kahden poliisin partiota, kumpikin autolla.

Poliisiautojen saapuessa paikalle niitä kohti hyökkäsi rautatankoja aseina käyttänyt
parinkymmenen lähiönuoren jengi. Hyökkääjät heittivät autoja kivillä ja molotovin cocktaileilla.

Nuoret onnistuivat saamaan yhden polttopulloista poliisiauton sisälle ja telkeämään poliisiauton ovet niin, että poliisin jäivät loukkuun. Toisessa autossa olleet poliisit onnistuivat pelastautumaan paikalta. Poliisiharjoittelija selvisi lievin vammoin, mutta partiokaveri sai palo- ja sirpalevammoja.

Palavaan autoon jääneet kaksi poliisia vietiin sairaalaan kriittisessä tilassa. Heistä nuorempi oli vielä vuoden 2017 alussa sairaalahoidossa saatuaan vakavat 30 prosentin palovammat kasvoihin, käsiin ja keuhkoihin. Hänen parinsa, naispoliisi, sai 15 prosentin palovammat ja pitkän sairasloman.

Poliisipartioiden kimppuun tappoaikeissa hyökänneet olivat 15-19 vuotaita "lähiönuoria". Edessä loistava tulevaisuus ei päde näiden yhteiskunnan häpeäpilkkujen kohdalla. Toivottavasti Ranskan kansa äänestää viisaasti tulevissa presidentinvaaleissa.

(kirjoitus on julkaistu 21.4.2017 Oikeassa Mediassa)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ranska. Pariisi, terrorismi, radikalismi

Kuntavaalit 2017

Maanantai 10.4.2017 klo 19:21 - Piia Kattelus

Sain 676 ääntä, joka oli kaikista Seinäjoen kuntavaaliehdokkaista neljänneksi eniten. Enemmän ääniä kuin minä saivat ministeri Paula Risikko (kok), kansanedustaja Harry Wallin (SDP) ja varakansanedustaja Pasi Kivisaari (kesk.).

Lämmin kiitos kaikille minua äänestäneille, tukeneille ja kanssani myötäeläneille.

Eteenpäin, sano mummo lumessa!

Kiitos vielä kerran, olen kiitollinen siitä, että tekemääni työtä on arvostettu 676:n äänen verran.

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »


Uutiset

Seinäjoelle Kansalaispuolueen valtuustoryhmä (02.10.2017)
Tiedote, julkaisuvapaa heti:  ”Seinäjoelle Kansalaispuolueen valtuustoryhmä Seinäjoen kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu..

17.07.2017  15.7.2017 tiedotustilaisuus Mtv:n tallentamana
17.07.2017  Piia Kattelus Kansalaispuolueen varapuheenjohtajaksi
17.07.2017  Puoliverinen poliitikko-kirja nyt tilattavissa