Ruotsin poliisin hätähuuto

Torstai 13.7.2017 klo 7:48 - Piia Kattelus

10.7.2017 Ilkassa kerrotaan, kuinka entistä useampi lähiö on Ruotsissa vaikeuksissa. Ruotsin poliisin raportin perusteella maassa on jo 55 aluetta rinnakkaisyhteiskuntineen, joissa ei haluta elää Ruotsin lakia kunnioittaen. Tämä kehitys uhkaa monin tavoin ruotsalaista demokraattista yhteiskuntaa.

Vaihtoehtomediassa on jo pitkään puhuttu Ruotsin no-go-alueista, joilla vakava rikollisuus, uskonnollinen fundamentalismi ja radikalisoituminen ovat arkipäivää. Meillä Suomessa käytetään Ruotsia kuitenkin edelleen virheellisesti esimerkkimaana, kun puhutaan maahanmuuttajien onnistuneesta kotoutumisesta vallitsevaan yhteiskuntaan. Aika erikoista mielestäni.

Ruotsin poliisin kesäkuussa julkaiseman raportin mukaan tilanne on erittäin hankala jo 23 alueella. Expressen-lehden (21.6.2017) mukaan Ruotsin poliisiylijohtaja Dan Eliasson oli lehdistötilaisuudessa suorastaan vaatinut apua huudahtamalla: ”Auttakaa meitä, auttakaa meitä!”.

Näillä alueilla poliisin on vaikeaa tai lähes mahdotonta suoriutua sille annetusta tehtävästä. Poliisit kohtaavat työssään myös fyysistä vastarintaa. Myös muut viranomaiset, kuten sosiaaliviranomaiset, kertovat rikollisten harrastavan painostusta ja tavallisilta yrittäjiltä kerätään suojelurahaa. Poliisi kärsii koulutetun työvoiman joukkopaosta ja poliisia, palolaitosta ja ambulanssihenkilökuntaa kohtaan harrastetaan systemaattista kivitystä ja työn häirintää. Toisinaan yrittäjiä pakotetaan myymään yritystoiminta pilkkahintaan. Ihmisiä uhkaillaan ja autoja sytytetään palamaan.

Viranomaisille vaarallisten alueiden määrä on lisääntynyt lyhyessä ajassa, sillä noin puolitoista vuotta sitten niitä arvioitiin olevan nykyisen 23:n sijaan 15. Ruotsin sisäisen turvallisuuden kriisi on löperön maahanmuuttopolitiikan ja feministihallituksen aikaansaannos, joten eipä ole ihme, että tiukempaa maahanmuuttopolitiikka ajavat ruotsidemokraatit ovat kasvattaneet kannatustaan viime aikoina naapurimaassamme.

Ruotsin, Tanskan, Norjan, Islannin ja Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtajat julkaisivat jo loppuvuodesta 2016 yhteisen kannanoton, jossa he ilmaisevat huolensa turvallisuuden ja poliisin tulevaisuudesta.

Puheenjohtajien mukaan puhutaan ”poliisikriisistä”, mutta silti poliisin ja hyvinvointiyhteiskunnan rapauttamisesta jatketaan. Heidän mukaansa poliitikkoja on varoitettu, mutta kun poliitikot pakotetaan katsomaan totuutta silmiin, he ovat hämmästyneitä ja siirtävät poliisin tehtäviä yksityisille ja muille ammattiryhmille. Nämä ovat hätiköityjä ratkaisuja, joilla vain kiihdytetään oikeusvaltion alasajoa ja sisäisen turvallisuuden kriisiä. Poliisi joutuu uskoakseni huutamaan apua vielä pitkään.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ruotsi, poliisi, maahanmuutto

Sotateollisuus nähdään maataloutta tärkeämpänä

Tiistai 11.7.2017 klo 7:34 - Piia Kattelus

Britannian ero EU:sta aiheuttaa 10-11 miljardin euron vajauksen unionin budjettiin lähivuosina. Budjettivajeen umpeen kuromiseksi komissio suunnittelee maataloustukien leikkaamista ja niiden ehtojen kiristämistä, sakkoja maahanmuuttokriittisyydestä sekä EU-veroja yritystuotoille, hiilidioksidipäästöille, polttoaineille ja rahoitustapahtumille. Vastausaikaa komissio on antanut jäsenmaille kuluvan vuoden loppuun asti.

Brexitin ohella budjettia uudistetaan sen vuoksi, että liittovaltiota ajavan komission mukaan jäsenmaat haluavat käyttää rahaa uusiin kohteisiin, kuten puolustukseen ja maahanmuuton hallintaan. Suomi tulee kärsimään jatkossa yhä enemmän EU:n liittovaltiokehityksestä, koska Suomi kuuluu jo nyt EU:n nettomaksajiin, joka maksaa EU:lle enemmän rahaa kuin saa takaisin. Euro-alueen jäsenenä Suomi tulee jatkossa olemaan liittovaltiokehityksen kovassa ytimessä mm. kasvavan yhteisvastuullisuuden myötä. Esimakua jo saimmekin tästä, kun suomalaiset veronmaksajat rahoittivat Kreikan talouskriisiä.

Unionin on tarkoitus käyttää jatkossa rahaa uusiin kohteisiin, kuten sotilaalliseen puolustustutkimukseen ja tuotekehitykseen arviolta 1,5 miljardia euroa vuosittain. Suomen kanta on, että unionin menoja pitäisi pienentää Britannian jättämän vajeen verran, eli 10-11 miljardia euroa. Maatalous vie noin 40 prosenttia EU:n budjetista, minkä takia sen rahoitus tuskin pysyy ennallaan, koska sotateollisuuden kehittäminen nähdään mielestäni tärkeämpänä.

Maatalousministeri Jari Leppä (kesk.) arvioi 8.7.2017 Ilkka-lehdessä tukien voivan tippua Suomessa noin sadalla miljoonalla eurolla vuodessa. Kansalliset maataloustuet ovat verorahoitteisia ja euron myötä talouskasvumme on madellut vuosikausia pohjamudissa – pieni tämänhetkinen piristys taloudessa ei korjaa edeltävien vuosien alijäämiä hetkessä. Onko meillä varaa nostaa kansallisia tukia ja samaan aikaan rahoittaa tiivistyvää eurooppalaista puolustusyhteistyötä puhumattakaan siitä, että pystyisimme ylläpitämään jatkossa omaa uskottavaa puolustusta?

Suomalainen maataloustuottaja maksaa eurooppalaisen kollegansa menoja jo tälläkin hetkellä, ja moniko suomalainen maatila tulee tätä kautta tiensä päähän, jos tukia leikataan?

Alue- ja maatalouspolitiikka on otettava yhä päättäväisemmin itsenäisten kansallisvaltioiden omiin käsiin. Lisäksi Suomen euro-erosta on käytävä rehellistä keskustelua. Maatalouden siirtyminen vahvemmin jäsenmaiden vastuulle olisi kapula liittovaltiota ajavien rattaissa, mutta se on mielestäni ainoa oikea kehityssuunta EU:ssa Brexitin jälkeen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Brexit, Suomi, EU, alue-ja maatalouspolitiikka

Minun on ikävä Impivaaraa

Lauantai 24.6.2017 klo 8:57 - Piia Kattelus

Suojelupoliisi on antanut 14.6.2017 uuden terrorismin uhka-arvion. Sen mukaan uhka on aikaisempaa korkeampi. Uhkaa ovat entisestään nostaneet Suomen profiilin vahvistuminen radikaali-islamistisessa propagandassa ja terrorismintorjunnan kohdehenkilöiden yhä vakavammat kytkökset terroristiseen toimintaan.

Suomen profiilin vahvistumisella tarkoitetaan sitä, että ISIS julkaisee propagandaa suomen kielellä ja iskuja käsketään tekemään Suomessa. Tämä muutos on historiallinen. Kohdehenkilöillä, joita Suomessa on noin 350, on aikaisemmasta poiketen käytössään laajat verkostot islamisti-järjestöissä ja osa heistä on noussut em. järjestöissä merkittävään asemaan. Heillä on myös taistelukokemusta sotatoimialueilta ja täten kyky sekä taito suunnitelmallisen terroriteon toteuttamiseen.

 Supo nosti terrorismin uhka-arviotaan viimeksi marraskuussa 2015, jolloin Suomeen kohdistui ennennäkemätön turvapaikanhakijoiden tulva. Tuolloin uhka arvioitiin "matalaksi". Sitä ennen arvio oli ollut "hyvin matala".

Suomessa otettiin käyttöön uusi neliportainen asteikko uhkatason kuvaamiseksi. Sen mukaan uhkaa arvioidaan termeillä "matala", "kohonnut", "korkea" tai "erittäin korkea". Nyt Supo arvioi iskun uhkaa "kohonneeksi" sekä yksittäisten iskujen että terroristijärjestöjen suunnitelmallisten iskujen osalta. Radikaali-islamistiset terroristijärjestöt ovat lisäksi laajentaneet iskukohdevalikoimaansa myös strategisesti vähemmän tärkeisiin kohteisiin.

Uhka on siis kohonnut tasolle kaksi. Tämä on seuraus pidemmän aikavälin kehityksestä ja nyt oli aika nostaa tätä arviota. Euroopassa on viimeisen kahden vuoden aikana tapahtunut Supon päällikön Antti Pelttarin arvion mukaan ”parisen tusinaa” terrori-iskua. Suomessa Supo arvioi uhan kansallisesti. Viiden viime vuoden aikana terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden määrä on noussut maassamme 80 prosenttia ja nämä henkilöt edustavat etniseltä taustaltaan noin kahtakymmentä eri kansanryhmää. Näillä henkilöillä on laaja suhdeverkosto radikaali-islamististen järjestöjen sisällä.

Iskuja pyritään suuntaamaan laajasti kaikkia vihamielisiksi katsottuja valtioita ja ryhmiä vastaan. Tämä nostaa iskujen uhkaa Suomessa. Radikaali-islamististen verkostojen aktiivijäseniä osallistuu terroristijärjestöjen operatiiviseen toimintaan erityisesti Syyrian ja Irakin konfliktialueella.

Suojelupoliisin tietoon on tullut aiempaa vakavampia terrorismiin kytkeytyviä hankkeita ja suunnitelmia Suomessa. Supo on tehostanut tietojenvaihtoa Keskusrikospoliisin (KRP) ja Poliisihallituksen kanssa. Esitutkintaviranomainen rikoslain 34 a tarkoittamissa terroristisissa rikoksissa on pääsääntöisesti KRP ja KRP:llä on myös tiedottamisvastuu.

Radikalisoitumisen sekä uusien verkostojen paljastumisen seurauksena terrorismin torjunnan haasteiden arvioidaan jatkuvan. Määrällisen kasvun ohella kohdehenkilöiden sidokset terroristiseen toimintaan ovat yhä suorempia ja vakavampia. Yhä suurempi osa heistä on joko osallistunut aseelliseen konfliktiin, ilmaissut halua osallistua aseelliseen toimintaan tai vastaanottanut terroristista koulutusta.

Toistaiseksi Suomessa toimivat osat ovat keskittyneet tukitoimintaan ja islamistisen ideologian levittämiseen. Verkostot pyrkivät kasvamaan sekä radikalisoimalla että etsimällä muulla tavoin uusia jäseniä. Tätä taustaa vasten on käsittämätöntä, että Helsinkiin puuhataan suurmoskeijaa olkoonkin, että em. toiminta on mahdollista myös verkossa.

Konfliktialueella sekä terroristijärjestöjen johdossa tapahtuvat muutokset ja strategiset valinnat näkyvät mahdollisesti myös Suomessa toimivissa äärimmäisyyshenkisissä verkostoissa. Myös eri etnisten ryhmien väliset jännitteet heijastuvat todennäköisesti maassamme diasporassa asuviin uskonnollisiin ja kansallisiin ryhmiin. Tämä saattaa toimia otollisena maaperänä radikalisoitumiselle.

Terrori-iskujen uhka länsimaisia intressejä ja turistikohteita vastaan on kohonnut, ja myös suomalaiset voivat joutua länsimaita vastaan suunnattujen iskujen kohteiksi. Suomi nähdään osana laajempaa viholliskuvaa.

Minulla on ikävä Impivaaraa, koska länsimaiset arvot, kuten ihmisoikeudet, tasa-arvo ja oikeusvaltio ovat toisille sodanjulistus ja 100-vuotias Suomi ei missään nimessä ansaitse tulla ISIS:in propagandan kohteeksi vieläpä suomen kielellä.

http://www.supo.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/intermin/embeds/supowwwstructure/73368_20170614_Suojelupoliisi_terrorismin_uhka-arvio.pdf?5fadbcdb07b3d488

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suojelupoliisi, radikaali-islamistinen propaganda, uhka-arvio

Vastaukseni Pohjankyrö-lehden toimittajan kysymyksiin 12.6.2017

Perjantai 16.6.2017 klo 9:25 - Piia Kattelus

1.Miten valtuustoryhmänne jakoi paikat?

 Uusi valtuustoryhmä ja kunnallisjärjestö valitsivat vaalien jälkeen neuvottelijat keskuudestaan ensin poliittisten ryhmien välisiin neuvotteluihin, jossa päätettiin eri puolueiden paikat. Sitten valittiin neuvottelijat keskustan sisäistä paikkajakoa varten. Tämä jälkimmäinen ryhmä kokoontui kaksi kertaa.

Seinäjoen keskustan kunnallisjärjestön puheenjohtaja Mikko Männikkö toimi puheenjohtajana sisäisen paikkajaon neuvotteluissa ja hän on tehnyt tässä suuren työn. Mikko on mielestäni toiminut oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.

Paikkajaossa on kunnioitettu kansanvaltaisuuden periaatetta eli ehdokkaan saamaa äänimäärää, ja alueellista edustavuutta tasa-arvolaki huomioiden. Lisäksi on painotettu tarpeellisin määrin asiantuntemusta, kokemusta ja pätevyyttä.

Itse olen sitä mieltä, että äänimäärä on painava peruste, koska se osoittaa kansan tahdon ja luottamuksen määrän.

2. Menikö jako oikein?

Paikkajako on pyritty tekemään em.periaatteiden mukaan. Toki kaikkien toiveita ei pystytä huomioimaan, ja joku saattaa kokea, ettei saanut haluamaansa. Tiettyihin toimielimiin, kuten kaupunkiympäristölautakuntaan, oli luonnollisesti enemmän halukkaita kun paikkoja, mutta kuten sanottu, on toiveet pyritty huomioimaan mahdollisimman hyvin.

 3. Valtuustotyöskentelyn lisäksi mitä muita luottamustoimia sinulla on alkaneella valtuustokaudella?

Omalta osaltani paikkatoiveeni toteutui ja olen kiitollinen saamastani luottamuksesta. Tavoittelin kaupunginhallituksen 2.varapuheejohtajuutta ja se minulle suotiin toimikaudeksi 2017-2019. Hallituksessa olen koko nelivuotiskauden 2017-2019.

 Maakunnalliset paikat ovat vielä jakamatta, joten en tiedä, toteutuuko tavoitteeni.

 4. Mitä Ylistaron asioita aiot nostaa kunnallispolitikassa esille?

Ylistaron tulee säilyä paikkana, jossa on hyvä asua, tehdä töitä ja kasvattaa lapsensa. Maatalouden ja yritysten toimintaedellytykset on turvattava. Nykyinen palvelurakenne on säilytettävä - näistä elämän ja yrittämisen eväistä on pidettävä kiinni. Yksityisteiden omavastuuosuutta en hyväksy ja mielestäni kiinteistövero on tällä erää tapissa. Ylistarossa tulee olla jatkossakin toisen asteen koulutusta.

 Miten maakuntauudistus tulee vaikuttamaan Ylistaron alueen sosiaali-ja terveyspalveluihin, jää nähtäväksi. Ylistarossa tulee olla jatkossakin terveysasema, jossa on saatavilla nykyiset palvelut, kuten lastenneuvola, aikuisneuvola, tarvikejakelu, laboratorionäytteenotto ja hammashoitola.

 5. Puhallatteko yhteen hiileen?

 Ehdottomasti puhallamme yhteen hiilen, ainakin itse tähän pyrin, mutta toki tapauskohtaisesti jokainen muodostaa kantansa oman mielipiteensä pohjalta. Seinäjoella Keskustassa on sallittu mielipiteen vapaus ja puoluekuri ei ole määräävässä asemassa. Keskinäinen luottamus ei tarkoita samaa mieltä olemista, vaan erilaisten mielipiteiden sallimista. Toki toivon kovasti, että me kaikki näkisimme asiat samasta näkövinkkelistä ja toimisimme yhdessä Ylistaron ja ylistarolaisten etu huomioiden.

 6. Miltä Ylistaro-puolue kuulostaisi?

 Kuten tuossa edellä totesin, olen valmis toimimaan "Ylistaro-puolueessa", koska jos ylistarolaiset valtuutetut eivät pidä Ylistaron puolta, ei sitä tee kukaan muukaan.

 7. Miten valtuustotyöskentely muuttuu vuonna 2019?

 Sosiaali-ja terveyspuolen asiat siirtyvät maakunnalle, kuten myös tietyt muut aikaisemmin kunnalle kuuluneet tehtävät, esim. ympäristöterveydenhuolto, elintarvikevalvonta, maatalousyrittäjien lomituspalvelut, maataloushallinnon ja viljelijätukien hallintotehtävät.

 Kyllä valtuustossa kuitenkin edelleen riittää päätettävää, koska kunnan elinvoiman ja kilpailukyvyn sekä terveyden edistämisen saralla riittää töitä. Sivistystoimiala eli päiväkodit, peruskoulu ja toisen asteen koulut muodostavat sote-uudistuksen jälkeen Seinäjoen suurimman toimialan budjettirahoituksen osalta. 

 Seinäjoella oli viime vuonna Suomen korkein syntyvyys yli 50 000 asukkaan kunnista, joten tämä positiivinen kasvu näkyy valtuustotyössä investointitarpeena. Toki suurimmat kouluinvestoinnit on tehty ja uusia päiväkoteja rakennettu, mutta väkiluvun kasvu edellyttää jatkuvia investointeja, toki kaupungin talous huomioiden. Itse olen ennemmin nuuka kuin turhan komia, katsotaan, miten se onnistuu olematta "kehityksen jarru".

 8. Arviosi seuraavista alueemme kuntaliitoksista?

Olen itsenäisen kunnan kannalla, joten en aktiivisesti kannata kuntaliitoksia. Toki jos joku kunta tai kunnan osa haluaa vapaaehtoisesti ja oma-aloitteisesti liittyä toiseen kuntaan, niin en sitä usko vastustavani. Pakkoliitoksia en kannata, koska meillä kaikilla on varmasti muistissa Jalasjärven kunnan kohtalo; Jalasjärvelle ei annettu mahdollisuutta pysyä itsenäisenä, vaan valtion toimesta se määrättiin liittymään joko Seinäjokeen tai Kurikkaan.

Maakuntauudistuksen vaikutusta mahdollisiin kuntaliitoksiin en osaa arvioida, koska koko uudistusta koskeva lainsäädäntö on vielä hyväksymättä eduskunnassa. Lisäksi maakunnan rahoitus on käsittääkseni auki, tuleeko maakuntavero ja millaisena se tulee? Mikä on se tulonjakoperuste, mistä maakunta saa jatkossa tulonsa? Miten tämä vaikuttaa kunnan verotuloihin ja sitä kautta kunnan talouteen ja mahdollisuuksiin jatkaa itsenäisenä kuntana?

 9. Muuta aiheeseen liittyvää eli sana on vapaa:

 Kiitos Pohjankyrö-lehdelle yhteistyöstä ja pidetään yhdessä ylistarolaisten asiaa esillä!

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valtuustoryhmä, Seinäjoki, keskusta

Ilkka-lehden juttu 7.6.2017: Kattelus: Rankka työ vaatii vähän rankemman huumorin

Keskiviikko 7.6.2017 klo 7:22 - Piia Kattelus

Tässä on Ilkan julkaisema, toimittaja Liisa Soramon kirjoittama juttu 7.6.2017 lehdessä:

Valtuutettu Piia Kattelus (kesk.): Kohu FB-ryhmästä on ylimitoitettua.

Seinäjokelaisen kaupunginvaltuutetun Piia Katteluksen (kesk.) mukaan poliisien salaisen Facebook-ryhmän kirjoittelusta viikonloppuna syntynyt kohu on ylimitoitettua.

– Kyllä kärpäsestä on tullut härkänen. Meillä on paljon suurempiakin ongelmia olemassa, hän toteaa.

Myös Kattelus itse kuuluu ja on myös kirjoitellut kyseiseen FB-ryhmään. Hän on vanhempi rikoskonstaapeli ja tällä hetkellä virkavapaalla Pohjanmaan poliisilaitokselta.

Kattelus ei ota kantaa siihen, onko kirjoittelu ryhmässä ollut rasistista vai ei. Se on hänen mukaansa valtakunnansyyttäjän vastuulla.

Sen sijaan Kattelus painottaa, että nyt pitäisi miettiä syitä sille, miksi poliisit purkavat vapaa-ajalla tuntojaan salaisessa Facebook-ryhmässä jopa kärkevin sanakääntein.

– Tällä hetkellä huomio kiinnitetään vääriin asioihin. Nyt pitäisi miettiä sitä, mistä tämä kaikki johtuu, hän toteaa.

Kattelus sanoo omaan näkemykseensä pohjaten, että kaiken taustalla on kysymys kokonaisuudesta.

Hän näkee FB-keskustelujen olevan seurausta muun muassa poliisien heikentyneistä työolosuhteista sekä resurssipulasta.

– Poliisien määrää on vähennetty ja poliisiasemaverkkoa harvennettu, määräaikaisia virkasuhteita on paljon. Nämä kaikki asiat heijastuvat työhyvinvointiin ja poliisien työoloihin, Kattelus toteaa viitaten poliisien ei-julkiseen FB-ryhmään, jossa ryhmän jäsenet keskustelevat vapaa-ajallaan toisten samanhenkisten jäsenten kanssa.

– Rankka työ vaatii rankat huvit ja vähän rankemman huumorin. Tällaisten irrallisten juttujen erottaminen ryhmän keskusteluista kuitenkin vääristää kokonaisuutta, hän toteaa.

Kattelus painottaa, ettei ketään saa loukata tahallisesti ja myös vitsailu ja sarkasmi pitää pysyä hyvän maun rajoissa.

– Jos joku on kuitenkin vapaa-ajallaan kirjoittanut salaisessa FB-ryhmässä jotain asiatonta, se ei tarkoita sitä, etteikö hän virkatehtävissään toimisi asiallisesti. Sanan- ja mielipiteenvapaus on poliisillakin, Kattelus toteaa.

Hän itse näkee vihapuheen puheena, jossa yllytetään väkivaltaan.

– Ei kaikenlainen haukkuminen ja nimittely ole välttämättä vihapuhetta, Kattelus sanoo.

Hän suomii omassa Facebook-profiilissaan poliisin ylijohtoa politisoitumisesta.

Katteluksen mukaan poliisin ylijohto ja Poliisihallitus ovat politisoituneet ja poliisin operatiivista toimintaa johdetaan poliittisin perustein.

– Poliisin ylijohto ja Poliisihallitus ovat eriytyneet niin sanotusta normaalista kenttätyöstä kokonaan. Lähdetään laukalle pienimmästäkin rasahduksesta, josta poliittinen vihervasemmisto pahoittaa mielensä tai joka on vastoin liberaalia maahanmuuttomyönteistä ideologiaa.

– Perustetaan vihapuhetyöryhmä, vaikka rikoslakimme ei edes tunne käsitettä vihapuhe. Jätetään tiedottamatta turvapaikanhakijoiden tekemistä rikoksista poliittisen korrektiuden nimissä, jottei totuuden kertominen hyödyttäisi tiukemman maahanmuuttopolitiikan kannattajia.

– Tämä kaikki nakertaa veronmaksajan luottamusta poliisiin puolueettomana viranomaisena, hän toteaa.

LIISA SORAMO, toimittaja, I-Mediat Oy

SEINÄJOKI




 

1 kommentti . Avainsanat: Poliisi, facebook-ryhmä, vihapuhe

3.6.2017 Puhe Ylistaron yläasteen kevätjuhlassa

Sunnuntai 4.6.2017 klo 10:41 - Piia Kattelus

Arvoisat peruskoululaiset, opettajat, henkilökunta, vanhemmat ja muu juhlayleisö
Matti Pohdon syntymästä on kulunut 200-vuotta. Suomen itsenäistymisestä tulee kuluneeksi 100-vuotta ja vietämme sen kunniaksi juhlia.
Minulle Suomen 100-vuotinen itsenäisyys merkitsee ehyttä ja turvallista yhteiskuntaa, hyvinvointivaltiota, etuoikeutettua ja vapaata elämää. Itsenäisyys merkitsee kallista perintöä, joka on lunastettu menneiden sukupolvien verellä.
Suomen 100-vuotinen itsenäisyys on osoitus Suomen pienen, mutta sitkeän kansan urotöistä. Tätä ei saa menettää.
Matti Pohto eli aikana ennen Suomen itsenäisyyttä. Hän arvosti suomalaista kulttuuria ja suomen kieltä. Niin meidän kaikkien tulee tehdä. Matti Pohto keräsi Suomessa painettua ja Suomea koskevaa kirjallisuutta, koska valtaosa suomenkielisestä kirjallisuudesta oli tuhoutunut Turun palossa.
Tänään vuonna 2017 itsenäisessä Suomessa saamme opiskella omalla äidinkielellämme. Jo Ylistaron kunnan aikana on ollut tapana muistaa lahjakasta oppilasta Matti Pohto-stipendillä. Seinäjoen kaupunki on jatkanut perinnettä. Matti Pohto-stipendi annetaan sille henkilölle, jolla on korkein kaikkien aineiden keskiarvo yläkoulussa.
Kaupunki myöntää sinulle Juho Korkeala tämän 100 euron suuruisen Matti Pohto-stipendin. Onnea sinulle myös jatkovalinnoissasi!
Hauskaa kesää kaikille!
                                                  *************
Matti Pohto oli kirjojenkerääjä. Hän syntyi vuonna 1817 Isonkyrön pitäjän Ylistaron kappelissa. Hänet surmattiin Viipurissa vuonna 1857. Matti Pohto kiersi ympäri Suomea keräten kirjoja.
Suomen ainoa suurkirjasto tuhoutui Turun palossa 1827. Matti Pohto lahjoitti elinaikanaan kaikki kaksoiskappaleensa ja testamentilla loput kirjansa, kaikkiaan 1300 kirjaa yliopiston Fennica-kirjastolle. Hän antoi myös muille kirjastoille lahjoituksia. Kaiken kaikkiaan Matti Pohto keräsi noin 3500 eri kirjaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Itsenäisyys, Matti Pohto

Ajatuksia musiikkiluokkien lakkauttamisesta ja lakkauttamisen perumisesta

Sunnuntai 28.5.2017 klo 16:36 - Piia Kattelus

En ole aktiivisesti ajanut taikka ehdottanut musiikkiluokkien lakkauttamista vaaliteemanani, vaan se oli yksi säästötoimenpide tilanteessa, jossa Seinäjoen piti löytää yli 20 miljoonan euron säästöt. Säästöohjelma (saneerausohjelma) käsiteltiin valtuustossa vuonna 2014 ja kuntavaalit pidettiin 2012. Vaaliteemani olivat kyläkoulujen, lapsiperheiden ja elinvoimaisen maaseudun puolesta, joten tähän nähden päätös musiikkiluokkien lakkauttamisesta oli ristiriidassa.
En vastustanut musiikkiluokkien lakkauttamisesta tilanteessa, jossa lakkautettiin säästöihin vedoten myös kolme kyläkoulua liitoskuntien alueelta ja koulukuljetuksista revittiin kahden miljoonan euron säästöt.

Olen myöhemmin tullut siihen tulokseen, että musiikkiluokkien lakkauttamispäätös oli virhe ja allekirjoittanut Markku Lahtisen (Kesk.) joulukuussa 2016 tekemän valtuustoaloitteen musiikkiluokkien lakkauttamisen perumisesta. Virhe on mielestäni se, että lapsilta säästettiin ja olen jälkeenpäin katunut päätöstä, koska mielestäni musiikin opiskelulla on merkitystä mm. syrjäytymiskehityksen ennaltaehkäisyssä.

 Jopa Helsingin Sanomat (18.1.2017) on uutisoinut aiheesta, tosin lähes kaksi vuotta lakkauttamispäätöksen jälkeen: 

”Osa poliitikoista on pitänyt musiikkiluokkia elitistisinä ja epätasa-arvoa edistävinä.

-Ne edustavat ’luksusta’, johon meillä ei nyt yksinkertaisesti ole varaa, kirjoitti luokkien lakkauttamista puoltanut seinäjokelainen keskustan kaupunginvaltuutettu Piia Kattelus pari vuotta sitten. Ja luokat todellakin lakkautettiin.”

Markku Lahtisen laatima ja allekirjoittamani valtuustoaloite musiikkiluokkien lakkauttamisen perumisesta oli Seinäjoen kaupunginvaltuuston käsittelyssä 22.5.2017. Kannatin valtuutettu Lahtisen tekemää esitystä, että musiikkiluokkien lakkauttamisen peruminen otettaisiin uuteen valmisteluun. Lahtisen esitys kuitenkin kaatui valtuuston äänestyksessä selvin luvuin 6-45.

Tältä osin musiikkiluokkien toiminta tulee Seinäjoella loppumaan, mutta kaupungissa tehdään jatkossakin työtä sen eteen, että mahdollisimman moni lapsi saisi musiikinopetusta omassa lähikoulussaan esim. musiikkipainotteisuuden tai koulun bändikerhon kautta. Musiikin merkitystä ja positiivista vaikutusta ei väheksytä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Seinäjoki, musiikkiluokka, lakkauttaminen, säästöohjelma, valtuustoaloite

Moni globalisti päältä kaunis

Perjantai 12.5.2017 - Piia Kattelus

Ranskalaiset pääsivät päättämään maansa suunnasta, vai luulevatko vain? Britannian brexit-johtajan Nigel Faragen mukaan Ranskan uusi presidentti on Euroopan komission puheenjohtaja Junckerin marionetti.

Ranskan presidentinvaalit ovat selvä osoitus siitä, että kansa on kyllästynyt poliittiseen eliittiin, sikäli kun sillä tarkoitetaan vakiintuneita puolueita.

Sosialistit ja keskustaoikeisto ovat pitäneet valtaa Ranskassa 1950-luvulta saakka, mutta vuoden 2017 presidentinvaalit toivat muutoksen.

Isojen puolueiden ehdokkaat, kuten keskustaoikeiston Fillon ja sosialistien Hamon, hävisivät vaalit ensimmäisellä kierroksella.

Maltillisen keskustan Fillon sai skandaalistaan huolimatta kuitenkin kolmanneksi eniten ääniä, 20 prosenttia, kun taas Hamonin edustamat sosialistit romahtivat rapasarjaan 6 prosentin ääniosuudella. Presidentinvaalien toiselle kierrokselle nousi kaksi ehdokasta vakiintuneen puolue-eliitin ulkopuolelta.

Ranskan mahtipuolue sosialistien totaalinen romahdus oli toisinto sille, mitä tapahtui Hollannin parlamenttivaaleissa viime maaliskuussa.

Hollannin sosiaalidemokraateilla (PvdA) oli alun perin 60 paikkaa 150-paikkaisessa parlamentissa. Vaaleissa puolue kutistui yhdeksän edustajan lilliputtipuolueeksi. Hollannin vaaleissa äärioikeistolaiseksi tituleerattu Vapauspuolue kasvatti kannatustaan sekä paikkamääräänsä parlamentissa ja myös Ranskassa Le Penin johtama Kansallinen rintama sai äänivyöryn; rasistiksi leimattua Marine Le Peniä äänesti lähes 11 miljoonaa ranskalaista.

Miksi työväenpuolueet romahtavat Euroopassa? Syitä lienee useita, kuten euroalueen heikko talouskasvu ja globalisaatio, joka on vienyt etenkin teollisuuden työpaikat matalien tuotantokustannusten maihin.

Lisäksi Hollannissa demarit ovat etääntyneet aatteellisesta perustastaan ja puolue on kärsinyt kansan antamista lisänimistä. ”Työn puolue” PvdA on sittemmin näyttäytynyt monille hollantilaisille ensisijassa maahanmuuttajien etua ajavana tahona, kuten Partij van de Arabieren tai Partij van de Allochtonen (allochtoon=maahanmuuttaja). 

Euroopassa käydyt vaalit osoittavat, että poliittiset vakiintuneet valtarakenteet natisevat liitoksissaan. Ranskan tuore presidentti Macron sai kansan enemmistön selvän tuen, vaikka hän nousi huipulle perinteisen valtiomiessarjan ulkopuolelta ja kertoi johtavansa Ranskaa kuin liikeyritystä. Macronin käsialaa on "Loi Travail" (työn laki), joka sai jo ay-liikkeen varpailleen. Ranskassa saattaa seurata etenkin nuorison protestiaaltoja, kuten tapahtui jo Macronin olleessa talousministeri, koska Macronin kaavailema julkisen sektorin laihdutuskuuri näkyisi etenkin opiskelijoiden kukkarossa.

Saako Macron jatkossa enemmistön tuen politiikalleen, jää nähtäväksi. Se, että järjestää kunnon bileet Pariisissa vaalipäivänä, ei kanna pitkään.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ranska, presidentinvaalit, Macron, Le Pen

Suurin turvallisuusuhkamme on terrorismi

Tiistai 25.4.2017 klo 14:38 - Piia Kattelus

Hallituksen puoliväliriihi lähenee. Lähialueillamme tapahtuneet terrori-iskut nostavat sisäisen turvallisuuden ykkösaiheeksi myös Suomessa, koska uusien uhkatekijöiden taustasyyt liittyvät mm. Lähi-idän kriisiin, terrorismiin ja laajaan laittomaan maahanmuuttoon.

Sekä poliisien että rajavartijoiden määrä on riittämätön. Turvallisuusuhat ovat lisääntyneet ja edellytykset vastata niihin ovat heikentyneet. Suomessa on Pohjoismaista vähiten poliiseja ja Schengen-ulkorajamme on unionin pisin, mutta rajavartiostomme on pieni. Länsirajallamme valvonta on ajettu käytännössä alas ja itärajalla olemme entistä riippuvaisempia Venäjän rajavalvonnasta. Tämä käy ilmi sisäisen turvallisuuden selonteosta.

Miksi toistuvasti väitetään, että "poliisi on saanut lisää määrärahoja", vaikka todellisuus on päinvastainen? Tosiasiassa eri leikkaukset ovat pienentäneet ja pienentävät edelleen toimintamenorahoitusta kumuloituvasti koko vaalikauden ajan. Vuonna 2020 poliiseja olisi enää 6300, vaikka minimitavoitteena on pidetty 7500 poliisia.

Suojelupoliisin mukaan terrorismille myötämielisiä henkilöitä on Suomessa noin 350. Ikävät tapaukset lähimenneisyydestä osoittavat, että vaikka radikalisoituneet henkilöt olisivat poliisin tiedossa, ei iskuja silti pystytä estämään.

Tukholman iskun tekijä oli turvapaikanhakija, joka oli saanut kielteisen päätöksen ja määrätty karkotettavaksi. Ruotsin Säpoa oli eräiden tietojen mukaan varoitettu henkilön ISIS-sympatioista. Mies onnistui välttelemään viranomaisia, koska hänellä oli useampi identiteetti ja ainakin kaksi eri osoitetta, joista vain toinen oli viranomaisten tiedossa.

Berliinin iskun tekijä oli niin ikään turvapaikanhakijana tullut kielteisen päätöksen saanut henkilö, joka oleskeli maassa laittomasti. Miehen yhteyksistä tiedettiin ja hänen liikkeitään ja käyntejään moskeijassa seurattiin. Mies onnistui kuitenkin pakenemaan Saksasta Italiaan asti, jossa hän sai surmansa avatessaan tulen kohti poliisipartiota.

Näiden esimerkkien valossa on Suomen rajoille taattava riittävä valvonta ja poliisien resursseja on vahvistettava. Suomen poliisin akuutti "hätäapu" on tällä hetkellä 50 miljoonaa euroa.

On helppo yhtyä 93-vuotiaan sotaveteraanin hallitukselle antamaan palautteeseen (Iltalehti 22.4.2017):

- Maamme kestokyky on jo äärirajoilla, ei yhtään lisää pakolaisia, että selviämme oman maan kansalaisten menoista ja hoivasta, sotaveteraani sanoi. Voiko asiaa enää selvemmin ilmaista.

https://www.eduskunta.fi/…/…/Mietinto/Sivut/HaVM_5+2017.aspx

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Terrorismi, poliisi, rajavartija, maahanmuutto,

"Lähiönuoret" teurastavat poliiseja Ranskassa

Perjantai 21.4.2017 klo 16:09 - Piia Kattelus

Torstaina 20.4.2017 kesken kiihkeimmän presidentinvaalikampanjan on Pariisissa terroristi ampunut kuoliaaksi poliisin. Kaksi poliisia on haavoittunut hyökkäyksessä vakavasti.

Suomen Poliisijärjestöjen Liiton jäsenlehdessä (Poliisi&Oikeus 1/2017) kerrotaan Ranskan
virkavaltaa koskettaneista vuoden 2016 poliisimurhista ja siitä, että poliisit kohtaavat työssään äärimmäistä väkivaltaa jopa alaikäisten taholta.

Lehdessä poliisien ammattiliiton pääsihteeri Jean-Claude Delage kertoo poliisin kimppuun
tappoaikeissa hyökkäävistä alaikäisistä "lähiönuorista": "Lähiöiden radikalisoituneiden perheiden nuoret pitäisi ottaa tarkempaan lastensuojeluviranomaisten seurantaan. Esimerkiksi Syyriasta palanneista ala-ikäisistä vain 21 on tällä hetkellä seurannassa."

Ennaltaehkäisyn lisäksi poliisien ammattiliitto toivoo "poliisin tappajille" riittävän kovia
rangaistuksia, koska viimeaikaiset tapaukset ovat osoittaneet, etteivät nykyiset rangaistukset pelota poliisia kohtaan väkivaltaisesti käyttäytyviä alaikäisiä.

Työolojen koventumisen vuoksi myös poliisien itsepuolustusoikeutta on lisätty lakimuutoksen avulla. Senaatin hyväksymä lakialoite tarkoittaa poliisien oikeutta ennakointiin, eli heidän ei enää tarvitse odottaa, että heitä ensin ammutaan.

Vuonna 2016 Ranskassa kuoli virantoimituksessa 26 poliisia ja 16000 loukkaantui. Poliisi&Oikeus-lehdessä kerrotaan tarkemmin kahdesta tapauksesta, jotka olivat harkittuja tappoja ja tappoyrityksiä.

13.6.2016 ranskalainen marokkolaistaustainen 25-vuotias Larossi Abballa tappoi Pariisissa asuneen poliisipariskunnan. Pariskunta työskenteli samalla poliisilaitoksella, mies poliisikomentajana ja avovaimo sihteerinä. Terroristi Abballan odotti talon pihassa siviilivaatteissa kotiin palannutta poliisimiestä ja puukotti tämän hengiltä kotiovelle. 

Tämän jälkeen Abballa tunkeutui sisälle taloon ja puukotti kuoliaaksi avovaimon. Pariskunnan kolmivuotias lapsi näki kaiken. Sohvalla istuva lapsi näkyy myös terroristin Facebookissa julkaisemalla videolla, jossa murhaaja uhoaa poliisiperheen lasta tarkoittaen "En tiedä vielä mitä tuolle teen". Kolmivuotias poika pelastui poliisin erikoisyksikön hyökätessä taloon ja ampuessa terroristin.

8.10.2016 Pariisin eteläpuolella sijaitsevan Vitry-Chatillonin kunnan pahamaineisen lähiön
valvontakamerat oli jälleen kerran hakattu rikki. Kameravalvonta haittasi 12 000 asukkaan lähiössä valtaa pitävien huumediilereiden kaupankäyntiä. Kameroita korjaamaan lähetettiin kaksi kahden poliisin partiota, kumpikin autolla.

Poliisiautojen saapuessa paikalle niitä kohti hyökkäsi rautatankoja aseina käyttänyt
parinkymmenen lähiönuoren jengi. Hyökkääjät heittivät autoja kivillä ja molotovin cocktaileilla.

Nuoret onnistuivat saamaan yhden polttopulloista poliisiauton sisälle ja telkeämään poliisiauton ovet niin, että poliisin jäivät loukkuun. Toisessa autossa olleet poliisit onnistuivat pelastautumaan paikalta. Poliisiharjoittelija selvisi lievin vammoin, mutta partiokaveri sai palo- ja sirpalevammoja.

Palavaan autoon jääneet kaksi poliisia vietiin sairaalaan kriittisessä tilassa. Heistä nuorempi oli vielä vuoden 2017 alussa sairaalahoidossa saatuaan vakavat 30 prosentin palovammat kasvoihin, käsiin ja keuhkoihin. Hänen parinsa, naispoliisi, sai 15 prosentin palovammat ja pitkän sairasloman.

Poliisipartioiden kimppuun tappoaikeissa hyökänneet olivat 15-19 vuotaita "lähiönuoria". Edessä loistava tulevaisuus ei päde näiden yhteiskunnan häpeäpilkkujen kohdalla. Toivottavasti Ranskan kansa äänestää viisaasti tulevissa presidentinvaaleissa.

(kirjoitus on julkaistu 21.4.2017 Oikeassa Mediassa)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ranska. Pariisi, terrorismi, radikalismi

Kuntavaalit 2017

Maanantai 10.4.2017 klo 19:21 - Piia Kattelus

Sain 676 ääntä, joka oli kaikista Seinäjoen kuntavaaliehdokkaista neljänneksi eniten. Enemmän ääniä kuin minä saivat ministeri Paula Risikko (kok), kansanedustaja Harry Wallin (SDP) ja varakansanedustaja Pasi Kivisaari (kesk.).

Lämmin kiitos kaikille minua äänestäneille, tukeneille ja kanssani myötäeläneille.

Eteenpäin, sano mummo lumessa!

Kiitos vielä kerran, olen kiitollinen siitä, että tekemääni työtä on arvostettu 676:n äänen verran.

Kommentoi kirjoitusta.

Afganistan on turvallinen maa etenkin aikuiselle terveelle miehelle

Perjantai 7.4.2017 klo 15:54 - Piia Kattelus

Humanitäärisen maahanmuuttopolitiikan lähtökohtana ei voi olla se, että suomalaisten tulisi turvata kaikille samanlainen elämä ja elintaso kuin Suomessa on. Ulkomaalaislain mukaisen kansainvälisen suojelun myöntämisen tarkoitus on antaa turvaa henkilöille, jotka ovat kotimaassaan henkilökohtaisen vainon vaarassa. Köyhyys ja taloudelliset ongelmat eivät ole perusteita turvapaikan saamiselle Suomesta.

Turvapaikkahakemuksia ei ratkaista sen perusteella, pidetäänkö esim. Afganistania yleisesti turvattomana maana tai onko se ulkomaalaisille turvallinen matkakohde. Jokaisen turvapaikanhakijan perusteet tutkitaan yksilöllisesti. Afganistanissa koko maa ei ole sodassa, eivätkä maan yleiset olosuhteet ole peruste myöntää kansainvälistä suojelua.

Afganistanin suurissa kaupungeissa ei vallitse sotatila. Kabulin noin 5 miljoonaa, Heratin 500 000 ja Mazar-i-Sharifin 400 000 asukasta elävät omaa arkeaan.

Afganistanin pääkaupungissa Kabulissa tapahtuu satunnaisia terrori-iskuja. Kabul on miljoonakaupunki, ja todennäköisyys terrori-iskun kohteeksi joutumiselle on siviilille pieni. Tällaisen satunnaisen väkivallan uhriksi joutumisen vaara ei ole peruste myöntää kansainvälistä suojelua.

Vaikka henkilö tulisi aiemmin mainituilta taistelualueilta, hän ei saa välttämättä suojelua Suomessa, jos asettuminen muille alueille, esimerkiksi pääkaupunkiin, on mahdollista. Aikuiselta terveeltä mieheltä tätä voidaan yleensä odottaa.

Lähde:

http://www.migri.fi/medialle/tiedotteet/lehdistotiedotteet/lehdistotiedotteet/1/0/koko_afganistan_ei_ole_sodassa_ja_sinne_voidaan_palauttaa_72940

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: turvapaikka, kansainvälinen suojelu, Afganistan

Afrikan evakot ja Lähi-idän sotalapset

Keskiviikko 5.4.2017 klo 8:04 - Piia Kattelus

Kiitos Markku Makkoselle 29.3 Seinäjoen Sanomissa julkaistusta kirjoituksesta. Hänen innoittamana selvennän ajatuksiani hieman enemmän siitä, miten hallittu maahanmuutto tulisi mielestäni hoitaa.

 Oikeus turvapaikkaan tulisi mielestäni määritellä uudelleen läheisyysperiaatteen mukaisesti ja järkeä käyttäen.

 Ensimmäinen vaihtoehto on aina valtion/alueen sisäinen pakolaisuus ja turvallisen ja väliaikaisen oleskelun mahdollistavan lähialueen etsiminen. Esimerkiksi Karjalan siirtoväestö, evakot, olivat Suomen kansalaisia, jotka hakivat turvaa maan sisäisesti. On mielestäni yleisesti ottaen härskiä ja harhaanjohtavaa verrata nykyisiä turvapaikanhakijoita karjalaisiin, jotka olivat suomalaisia ja puhuivat samaa äidinkieltä, toisin kuin nämä nykyiset toisista maanosista (Lähi-itä, Afrikka) tulevat.

 Toinen vaihtoehto on, että turvapaikkaa haetaan lähtömaan naapurimaasta, ts. rajanaapurista tai lähtömaan välittömässä läheisyydessä olevasta valtiosta. Suomesta lähetettiin naapurimaahan Ruotsiin sodan jaloista vaippahousuja, koska isät olivat rintamalla ja äidit tekivät kaikki kotirintaman työt. Mielestäni on erikoista muistuttaa Ruotsiin lähetetyistä sotalapsista tilanteessa, jossa Suomeen tulee pääasiassa nuoria, parhaassa maanpuolustusiässä olevia yksinäisiä miehiä ”sodan jaloista”.

 Kolmanneksi turvapaikkaa tulisi ensisijassa hakea omasta maanosasta, koska meillä ei ole sellaista tilannetta, että kokonainen maanosa olisi elinkelvoton, asumiskelvoton tai turvaton. Eurooppa on maailman tiheimmin asuttu maanosa, on myös ekologisesti kestämätöntä ajatella, että esim. Afrikan liikaväestö majoitetaan tänne.

 Vasta neljäntenä vaihtoehtona olisi nykykäytännön mukainen mahdollisuus hakea turvapaikkaa vaikka maailman ääristä. Pahimmillaan nykykäytäntö mahdollistaa turvapaikkaoikeuden massiivisen hyväksikäytön, jossa ihmiset, osin aiheesta, osin aiheetta, matkustavat läpi turvallisten maiden johonkin tiettyyn EU:n jäsenvaltioon, jonne sitten turvapaikkahakemuksensa jättävät. Schengen-sopimuksen mukaan turvapaikkaa tulisi anoa ensimmäisestä EU-valtiosta ja turvapaikan saamisen perusteena on henkilökohtainen vaino.

 Miten tämä sitten liittyy kuntapolitiikkaan. Tulijat sijoitetaan kuntiin. Kunnat kantavat heistä täyden vastuun. Kuntataloudellisesti nämä ovat merkittäviä päätöksiä, koska valtio korvaa vain osan kustannuksista muutaman vuoden ajan. Epäonnistunutta maahanmuuttopolitiikkaa voi seurata esim. Ruotsissa, missä useat kymmenet alueet ovat sekasorron tilassa ja viranomaiset kutsuvat alueita nimellä ”no-go-zone”.

 


2 kommenttia . Avainsanat: Hallittu maahanmuutto

Tilastotietoja 2013-2017 valtuustokaudelta

Sunnuntai 2.4.2017 klo 10:49 - Piia Kattelus

Ilkka-lehdessä 2.4 on selvitetty Seinäjoen kaupunginvaltuutettujen sitoutumista arvokkaan luottamustoimen hoitoon:

"Seinäjoen kaupunginvaltuuston jäsenet käyvät melko ahkerasti valtuuston kokouksissa. Yksitoista valtuutettua on istunut kaikki 48 kokousta reilun neljän vuoden aikana.

Nollakerhoon yltää valtuutettuja lähes joka puolueesta. He ovat keskustan Kari Homi, Piia Kattelus, Pasi KivisaariRitva Västi, KD:n Kati Nummensalo, Kokoomuksen Markku Haapasalmi ja Markku Rintamäki, SDP:n Aarne Heikkilä, Seppo Perkiö ja Leena Riikilä sekä perussuomalaisten Anneli Manninen."

Sen verran vielä kerron, että näistä "nollakerholaisista" olen todistettavasti ainoa, joka kävi Seinäjoen keskussairaalassa synnyttämässä kokousten välillä. Anja on kaikin puolin täyden kympin tyttö, koska ajoitti syntymänsä juuri hiihtolomaviikkoa edeltävän viikon lopulle, jolloin oli kokouksista taukoa.

Tilastotiedot tiivistettynä omalta valtuustokaudeltani 2013-2017:

Poissaoloja 0 (nolla)

Valtuustopuheenvuorot, ennalta valmistellut 26 kpl

Valtuustopuheenvuorot, vähemmän valmistellut, arvioisin 10 kpl

Valtuustoaloitteet 5 kpl
Lautakunta-aloite 1 kpl

Kirjallinen kysymys kaupunginhallitukselle 2 kpl

Valtaosa näistä löytyy blogistani osoitteesta piiakattelus.com.

Videotallenteet valtuuston kokouksista löytyvät Seinäjoen kaupungin sivuilta ( Katso valtuuston kokoukset verkossa), mutta silloin täytyy tietää etukäteen pykälä, josta puheenvuoro käytetään, ellei katso koko kokousta.

EDIT: 3.4.2017 kirjoitusta on muutettu Ilkan uutisen mukaan niin, että Kati Nummensalo (KD) kuuluu "Nollakerhoon", toisin kuin Aki Ylinen (Kesk.).

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Poissaolo, valtuustopuheenvuoro, valtuustoaloite, kirjallinen kysymys kaupunginhallitukselle, Seinäjoki

Keskittäminen on Seinäjoen syöpä

Sunnuntai 2.4.2017 klo 10:40 - Piia Kattelus

Pieni ja kodinomainen on kaunista. Tämä pätee mielestäni erityisesti pienten, alle 3-vuotiaiden lasten päivähoitoa mietittäessä.

Samaa mieltä kanssani on professori Liisa Keltikangas-Järvinen, joka on tuonut Ylen haastattelussa jo aikaa sitten esiin, että lapsen voisi laittaa päivähoitoon aikaisintaan kaksivuotiaana ja tuolloinkin olisi löydettävä kehitystä tukeva vaihtoehto. Se tarkoittaa mahdollisimman pientä ryhmää, kuten perhepäivähoitoa, koska muutoin lapsen oikeat sosiaaliset taidot eivät kehity, vaan ainoastaan aggressiivinen pärjääminen.

Seinäjoella on valitettavasti järjestelmällisesti luovuttu pienistä ryhmäperhepäiväkodeista ja perhepäivähoitajien lukumäärä on vähentynyt. Lasten päivähoito halutaan keskittää mahdollisimman isoihin päiväkoteihin, koska mitä enemmän on lapsia per neliömetri, sitä edullisemmaksi hoito tulee kunnalle. Tätä keskittämistä kutsutaan ”laadukkaaksi varhaiskasvatukseksi”.

22.3.2017 pidetyssä varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan kokouksessa esityslistalla on usean ryhmäperhepäiväkodin lakkauttaminen. Tein kokouksessa esityksen, että näitä em. yksiköitä ei lakkauteta ennen kuin päivähoidon palveluseteli on laajennettu koskemaan myös ryhmäperhepäiväkoteja, koska tutkimusten mukaan ryhmikset ovat sopivampia hoitopaikkoja alle 3-vuotiaille ja Seinäjoella tulee jatkossakin olla tarjolla ryhmäperhepäivähoitoa.

Ilmaisin lautakunnalle huoleni siitä, että jos kehitys jatkuu tähän suuntaan, tulee seuraavaksi lakkautettavaksi perhepäivähoito ja lopputulemana on se, että perheiltä on viety valinnanvapaus, koska ainoa mahdollisuus on iso keskitetty päiväkoti.

Etenkin haja-asutusalueilla ryhmikset ovat tarkoituksenmukaisia hoitopaikkoja. Jos palveluseteli laajennettaisiin koskemaan päiväkotien lisäksi myös perhepäivähoitoa ja ryhmiksiä, antaisi se mahdollisuuden yksityisille tarjota kodinomaista hoitoa. Miksi yrittäjäystävällinen Seinäjoki ei halua käyttää tätä mahdollisuutta?

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Seinäjoki, päiväkoti, ryhmäperhepäiväkoti, perhepäivähoito, palveluseteli

Tukikirjoitus Reino Virrankoskelta

Keskiviikko 29.3.2017 klo 8:09 - Reino Virrankoski

Tarvitsemme kaupunginvaltuutettuja, jotka haluavat kehittää tasapuolisesti koko nykyistä Seinäjokea ja jotka tavoittelevat myös koko Etelä-Pohjanmaan tasapuolista kehittämistä.

Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että lapsiperheiden tarvitsemat pienten lasten palvelut, kuten koulu ja päivähoitopaikat, ovat kohtuullisella etäisyydellä kodista ja ryhmät niissä inhimillisen kokoisia. Kaikessa kaupungin kehitystoiminnassa tarvitaan vakavaa asioihin perehtymistä ja siihen perustuvia konkreettisia avauksia.

Luottamushenkilöiden tulee todella ottaa asioita esiin ja viedä niitä eteenpäin, eikä vain toimia virkamiesvalmistelun passiivisena kumileimasimena. Tarpeen vaatiessa hyvältä luottamushenkilöltä vaaditaan myös henkistä ryhtiä pitää kantansa ja taistella asiansa puolesta silloinkin, kun valtavirran mukana menemällä pääsisi helpommalla. Toisin sanoen kykyä muistaa, ketkä ovat hänet luottamusasemaansa laittaneet ja miksi.

Piiasta löytyvät kaikki nämä ominaisuudet, ja siksi äänestän häntä. Lisäksi Piia edustaa niin yhteiskunnalliselta ajattelultaan kun myös omilta ammatti- ja koulutusvalinnoiltaan kristillis-isänmaallista maailmankatsomusta, jonka merkitys vain korostuu päivä päivältä monimuotoisemmaksi ja epävarmemmaksi muuttuvassa maailmassa.

Reino Virrankoski

Kommentoi kirjoitusta.

Vapaudentien jatke on turhake

Sunnuntai 26.3.2017 klo 7:38 - Piia Kattelus

Mielestäni Vapaudentien jatkeen rakentaminen ei ole tarpeellista eikä kannatettavaa. Meillä on jo itäinen ohikulkutie ja tärkeämpää olisi ratkaista Björkenheimintien sillan aiheuttama sumppu ja sen merkitys Törnäväntien liikenteelle. Silta on rakennettu 1800-luvulla ja se on suojeltu.

Tulisiko Björkenheimintien silta muuttaa kevyenliikenteen sillaksi ja rakentaa moottorikulkuneuvoille uusi silta?

Sairaalanmäen henkilökunnasta lienee naisia valtaosa ja he käyttävät Björkenheimintien siltaa päivittäin työmatkaliikenteessä. Heillä tulisi olla oikeus turvalliseen työmatkaan.

Koska silta on kapea, on se vaarallinen polkupyöräilijöille ja etenkin liukkaan aikana myös jalankulkijoille.

Autoilijoille se on hidas, koska sillalla on kerrallaan vain yksi kaista käytössä.

Olisiko korkein aika ratkaista tämä 1800-luvun muiston päivittämiseen liittyvä ongelma Vapaudentien jatkeen haihattelun sijaan?

Etelä-Pohjanmaan maakunnan laajan päivystyksen sairaalan statuskin edellyttää jouhevia väyliä palvelujen ääreen, tämä pitäisi myös Seinäjoen päättäjien ymmärtää.

Kommentoi kirjoitusta.

Turvallinen ja itsenäinen kunta

Lauantai 11.3.2017 klo 15:10 - Piia Kattelus

Turvallinen ja itsenäinen kunta

Vaaliteemani on turvallisuus laajasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsottuna. Turvallisuus perustuu huolenpitäjien varaan ja tämä kodeista opittu käyttäytymismalli joko eheyttää tai rikkoo yhteiskuntaa.

Alkiolaisen ajattelun mukaan "jokainen koti on maailman keskipiste". Hyvinvointi lähtee perheistä, kodeista ja lasten kasvatuksesta. Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö ja kodeissa tehtävä työ on arvokasta. Jokaisella kuntalaisella on oikeus turvalliseen elämään kohdusta alkaen. Turvallisuudentunteeseen vaikuttaa se, miten vanhuksista ja vammaisista pidetään huolta.

Itsenäisyys tarkoittaa kunnan oman päätöksenteon ylivertaisuutta verrattuna valtioon, tulevaan maakuntaan ja yksityisiin toimijoihin. Vain itsenäinen ja taloudellisesti riippumaton kunta voi pitää huolta omistaan ja valvoa ensikädessä heidän etuaan.

Alueiden tasa-arvo tarkoittaa tasapuolista aluepolitiikkaa, joka takaa oikeudenmukaiset mahdollisuudet asua kaikkialla kunnassa. Tärkeää on lisäksi tasapuolinen palveluntarjonta. Kuntalaiset ovat yhdenvertaisia riippumatta siitä, missä asuvat, koska he osallistuvat samoin perustein palvelujen rahoittamiseen.

Hallittu, harkittu ja työperäinen maahanmuutto on järkevää. Hallitsematon maahanmuutto heikentää sisäistä turvallisuutta, kuntataloutta ja lisää eriarvoistumista. Maahanmuuton pitää perustua paikallisille lähtökohdille, kuten ammatilliselle erityisosaamiselle tai asiantuntijuudelle eikä sille, että väestöräjähdyksen synnyttämä liikaväestö siirtyy maanosasta toiseen paremman elintason perässä.

Nämä turvallisuuteen vaikuttavat teemat saavat aikaan vakaan ja itsenäisen kunnan.

Piia Kattelus (kesk.)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kunnallisvaalit 2017, Piia Kattelus, vaaliteemat, koti, perhe, alueiden tasa-arvo, itsenäisyys, turvallisuus, hallittu maahanmuutto

Poliittinen sanoma

Sunnuntai 12.2.2017 klo 8:45 - Piia Kattelus

Minun pääteemani tulevissa vaaleissa on turvallisuus laajasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsottuna, joka kattaa seuraavat teemat:

1.Koti ja perhe

2.Itsenäisyys

3.Alueiden tasa-arvo

4.Hallittu maahanmuutto

1.Huomio koteihin ja perheisiin. Alkiolaisen ajattelun mukaan "jokainen koti on maailman keskipiste" ja tämä olkoon ohjenuora. Hyvinvointi lähtee perheistä ja kodeista ja lasten kasvatuksesta. Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö.

2. Itsenäisyys tarkoittaa kansallisvaltion oman päätöksenteon ylivertaisuutta verrattuna ylikansallisiin instituutioihin. Vain itsenäinen valtio voi pitää huolta omista kansalaisistaan ja valvoa ensikädessä heidän etuaan. Vain itsenäinen valtio voi valvoa rajojaan ja puolustaa arvojaan.

3.Alueiden tasa-arvo tarkoittaa tasapuolista aluepolitiikkaa, joka takaa oikeudenmukaiset mahdollisuudet elää, työskennellä ja asua kaikkialla Suomessa. Alueiden tasa-arvo tunnustaa Suomen luonnonvarojen tuomat mahdollisuudet taloudellisen kilpailukyvyn turvaajana.

4. Hallittu maahanmuutto. Hallitsematon maahanmuutto heikentää Suomen sisäistä turvallisuutta ja lisää eriarvoistumista sekä taloudellista ahdinkoa. Maahanmuuton pitää jatkossa perustua Suomen lähtökohdille, eikä sille, että väestöräjähdyksen synnyttämä liikaväestö siirtyy maanosasta toiseen tai sille, että Suomi muutetaan pakolaisleiriksi, koska YK:n tapaiset vakiintuneet toimijat ovat hampaattomia ratkaisemaan globaaleja kriisejä.

Näiden turvallisuuden kannalta esiintuomieni yhteiskunnallisten kipupisteiden haltuunotto saa aikaan vakaan ja turvallisen yhteiskunnan, itsenäisen Suomen.

Vaalikuva_lippu

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kuntavaalit, Seinäjoki, kunnallisvaaliehdokas, Keskusta, itsenäisyys, turvallisuus, alueiden tasa-arvo, hallittu maahanmuutto

Ääliöliberaali Ruotsi

Sunnuntai 12.2.2017 klo 8:37 - Piia Kattelus

Ruotsin silloinen pääministeri Fredrik Reinfeldt tunnusti vuonna 2012, että hallituspuolue maltillisen kokoomuksen ympäristöpuolueen kanssa harjoittama salliva maahanmuuttopolitiikka oli tarkoitettu rangaistukseksi niille, jotka äänestivät ruotsidemokraatteja vuoden 2011 valtiopäivävaaleissa (Fria Tider 6.11.2012).

Sopimus liberaalista maahanmuuttopolitiikasta oli tarkoitettu osoitukseksi siitä, että maahanmuuttopolitiikka muuttuu vieläkin löperömmäksi, vaikka ruotsidemokraatit äänestettiin valtiopäiville. Hallitus päätti mm. että laittomasti maassa oleskeleville henkilöille järjestetään ilmainen terveydenhoito.

Reinfeldtin mukaan kansalle haluttiin tehdä selväksi, että äänestämällä ruotsidemokraatteja et voi vaikuttaa maahanmuuttoon. Pääministeri kertoi myös, että hallituspuolueet ovat yhdessä päättäneet jättää ruotsidemokraatit kaiken parlamentaarisen yhteistyön ulkopuolelle.

Ruotsidemokraattien Jimmie Åkessonin mukaan Reinfeldtin ulostulo johtui ruotsidemokraattien kasvavasta kannatuksesta ja siitä, että istuva hallitus menettää uskottavuuttaan ja kannattajiaan.

Åkessonin piti valitettavana, että pääministeri pyrkii vaientamaan keskustelun koskien liberaalin maahanmuuttopolitiikan aiheuttamia ongelmia.

Ilkassa 11.12.2016 julkaistussa haastattelussa maltillista kokoomusta johtava Anna Kinberg Batra kertoo, että hallitus on ollut Ruotsissa melko epäsuosittu. Hallituspuolueiden sijaan suosiotaan on kasvattanut ruotsidemokraatit. Ruotsidemokraatit sai syksyn 2014 valtiopäivävaaleissa alle 13 prosenttia äänistä, mutta nyt Åkessonin johtaman puolueen kannatus on jo 17,5 prosenttia. Kaikki muut valtiopäiväpuolueet ovat kieltäytyneet yhteistyöstä ruotsidemokraattien kanssa.

”On useita syitä, miksi en näe yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa ajankohtaisena. Heidän menneisyytensä ääriliikkeenä on yksi, mutta he myös sanovat näinä rauhattomina aikoina sekä ei Natolle että kääntävät selkänsä Eurooppa-yhteistyölle”, Kingberg Batra perustelee.

Ja mitä tulee maahanmuuttoon, ovat Ruotsin kantokyvyn rajat tulleet vastaan. Vuonna 2015 Ruotsiin saapui yli 160 000 turvapaikanhakijaa, joka on EU-maista eniten suhteessa väkilukuun. Kingberg Batra joutuukin myöntämään, että heidän yhteiskuntansa ei kestänyt sitä. Siksi Ruotsissa tiukennettiin lainsäädäntöä ja muutettiin mm. oleskeluluvat tilapäisiksi.

Nyt on ääni kellossa muuttunut. Ruotsin maltillinen kokoomus onkin joutunut ottamaan lusikan kauniiseen käteen ja valmistautuu yhteistyöhön ruotsidemokraattien kanssa (Mtv 19.1.2017).

”Meidän ei pidä sulkea pois mahdollisuutta muodostaa enemmistöjä ruotsidemokraattien kanssa yksittäisissä kysymyksissä, joissa on edellytyksiä sopuun”, sanoo kokoomusjohtaja Kinberg Batra.

Liberaalia maahanmuuttopolitiikkaa voimakkaasti kritisoineet ruotsidemokraatit on haluttu eristää jo pitkään päätöksenteosta Ruotsissa. Ei kukaan, kokoomus mukaan lukien, ole halunnut ”leikkiä” ruotsidemokraattien kanssa. Miettikää, kuinka tekopyhää, lapsellista ja kaksinaismoralistista tällainen toiminta on.

Vuosina 2006–2014 Ruotsia hallinnut porvariallianssi ajoi Fredrik Reinfeldtin johdolla erittäin liberaalia maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaa ja kuten vuoden 2012 uutisesta käy ilmi, oli löperö linja tarkoitettu rangaistukseksi niille, jotka äänestivät ruotsidemokraatteja. Nyt Ruotsissa on jouduttu pakon edessä tiukentamaan linjauksia, koska Ruotsin sisäinen turvallisuus on kriisissä. Kuka kantaa vastuun ja seuraukset?

Piia Kattelus (kesk.)

http://www.friatider.se/reinfeldt-erknner-migrationsuppgrelsen-var-en-bestraffning-av-vljarna

http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/ruotsin-kokoomus-valmis-lahentymaan-ruotsidemokraatteja/6271036

(Tämä kirjoitus on julkaistu Oikeassa Mediassa 11.2.2017).

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Maltillinen kokoomus, moderaatit, ruotsidemokraatit, Ruotsi, maahanmuuttopolitiikka

Vanhemmat kirjoitukset »